Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Hiehosta kestävä lehmä

Lypsykarjan tuloksia ja onnistumista seurataan pääasiassa lehmien tuotannon tuloksista. Ongelmien edessä pohditaan lehmien hoitoa ja olosuhteita. Tavoitellaan tervettä, tuottavaa ja kestävää karjaa. Terveydenhuoltotyössä tarkastellaan kokonaisuutta. Monet lehmien ongelmat juontavat juurensa vasikka- tai hiehokaudelta. Näin erityisesti, jos ensikoiden ja nuorten lehmien osuus on karjassa suuri.

Hyvien tulosten saavuttamisen salaisuus on monella tilalla paneutuminen lehmien lisäksi nuorkarjan kasvatukseen. Nuorkarjan tuloksia voitaisiin seurata paremminkin - vakiintuneita käytäntöjä onnistumisen arviointiin ei juuri ole. Tiloilla olisi selvästi tarvetta nuorkarjaan kohdentuvista neuvontapalveluista.

Hiehon kasvatus on kallista. Hintaa nostaa pitkä kasvuaika ja suuret tilantarpeet. Kasvuaikaa edeltää vielä pitkä tiineysaika, joten epäonnistuneen ensikon poistoa edeltää noin kolmen vuoden turha odotus.

Turhia hiehoja ei siis kannattaisi kasvattaa, sillä niistä syntyy pelkkiä kuluja. Liika eläinmäärä tietää ahtaudesta johtuvia ongelmia ja heikentynyttä terveyttä. Särkymävaraa on totuttu varaamaan liiaksikin. Eläinten määrä ei korvaa laatua, sillä kasvatustilat ovat rajalliset. Ahtaudessa kasvaa valmiiksi vioittuneita lehmänalkuja.

Vasikkatuotanto pitää sopeuttaa tarpeen ja kasvatustilan mukaisesti. Kriittinen valinta alkaa siemennyksestä ja emän tarkastelusta. Jalostus ei edisty riittävästi, ellei emiä karsita jälkeläisten tuotannosta. Huonoa lehmää voi sietää pitkäänkin, mutta jälkeläistä ei kannata ottaa rakennevikaisesta, vaikeasti lypsettävästä tai muuten huonosta periyttäjästä. Liharotusonnin käyttö varmistaa, ettei heikkona hetkenä tule tehtyä myönnytyksiä. Jos karjaa halutaan kasvattaa, voidaan huonot lehmät laittaa kantamaan alkioita.

Nuorkarjan seurantakohteita:

- vasikkakuolleisuus
- vasikoiden sairaudet
- kasvunopeus: päiväkasvu, korkeus, kuntoluokka, mahat/kehitys märehtijäksi
- siemennysikäisten rakenne - jalostuksellinen laatu
- tiinehtyminen
- poikivien hiehojen terveys
- ensikoiden tuotos, terveys ja rakenne
- ensikoiden karsinta: määrät ja syyt 

Kuolleisuuden ja sairauksien seurantaa kasvukauden eri vaiheissa tarvitaan ongelmien tunnistamiseen. Kun eläinten menetyksiä seurataan, voidaan ryhtyä ehkäisemään havaittuja ongelmia. Uusien tuotosseurannan raporttien myötä vasikkakuolleisuus on seurattavissa. Omassa seurannassa on tarpeen erottaa syntyessä kuolleet myöhemmin kuolleista, jotta ennaltaehkäisyä voidaan suunnitella.

Vasikkakuolleisuuden pitäisi olla alle 10 prosenttia. Hälyttävää on viimeistään 20 prosentin kuolleisuus. Kotimaisia lypsykarjojen tunnuslukuja vertailuarvoksi on toivottavasti jatkossa saatavilla.

Parannettavaa on myös vasikoiden kasvussa ja kehityksessä. Taloudellisuutta haettaessa voidaan kasvatusaikaa minimoida kasvua tehostamalla. Tuloksen parantamiseksi kasvua pitäisi seurata kehityksen eri vaiheissa. Seurantaan tarvittaisiin helppoja apuvälineitä sekä ennen kaikkea rutiinia karsina-aitojen ylitykseen.

Ensikoiden laatua pitäisi myös seurata: tuotantoa, sairauksia ja poistoja. Erityisesti pihatoissa ensikot peilaavat koko lehmäosaston onnistumista. Ne ovat arvoasteikossa alimpia ja niiden käyttäytyminen paljastaa ensinnä heikkoudet lypsävien osaston toimivuudessa. Kun ensikoita osataan tarkkailla, löydetään parannuskohteet koko karjan olosuhteiden ja hoidon kehittämisessä.

Ensikoiden karsintaa tulee ennakoimattomista ja pakottavista syistä, mutta juuri siksi kaikkia ehkäistävissä olevia sairauksia pitää torjua. Lypsylehmiksi päätyvien eläinten määrää ja laatua verottavat jalkaviat ja erilaiset ahtauden aiheuttamat kolhut, utaretulehdukset, toistensa imeminen, heikko tuotos sekä pihatoissa sosiaalinen kyvyttömyys. Terveydenhuollon avulla voidaan etsiä ratkaisuja ongelmiin.

Olosuhteilla on uskomattoman suuri merkitys. Sopiva ravinto, riittävästi vettä ja nukkumakelpoinen makuupaikka riittävät hyvän tuloksen aikaansaamiseen. Makuupaikan ja riittävän tilavan karsinan järjestäminen tuottaa monissa navetoissa paineita remonttiin ja lisää rakennuskustannuksia. Satsaus näihin on kuitenkin taloudellisen ja kestävän karjanpidon edellytys. Rakennusvaiheessa säästettyjä kuluja maksetaan tuotannon tappioilla myöhemmin, kun taas sijoittaminen olosuhteisiin lisää karjan tuottavuutta pitkällä aikavälillä.

 Ensikko eksyksissä

Ensikon hyvinvoinnin varmistamiseksi sen tulisi oppia:

- makaaminen parressa
- syöminen ruokintapöydältä
- väkirehuautomaatin käyttö
- juominen
- kulkureitit
- pitämään puolensa jonoissa

Pihattojen tyypillisiä virheitä, jotka haittaavat ensikkoa:

- umpiperät käytävillä
- ruuhkaiset alueet
- vesipisteitä liian vähän
- väkirehuautomaatit ahtaissa paikoissa, aukeavat ruokintakäytävälle, lähellä toisiaan
- makuuparsi ankea: puuttuu matto ja kuivike, parren säätö estää liikkeitä
- osastoinnin puute: umpilehmät
- kiimaiset häiritsevät
- poikiminen pihattoon

Hieho-osastoon tarvitaan:

- riittävän kokoiset makuuparret, joissa matto ja kuivike
- tilavat karsinat
- vapaasti syötävää/pureskeltavaa
- olosuhteet mahdollisimman samankaltaiset kuin lehmille

 

Teksti: Mervi Yli-Hynnilä
S-posti: 

 

| Sivun alkuun | 4/04 sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |