Terveyspanostukset
voivat tuottaa
Sata euroa lehmää kohti
Terveydenhuoltotyön tuottomahdollisuus lypsykarjoissa on keskimäärin 2000 - 3000 euroa tilaa kohti vuodessa. Suomessa tämä tarkoittaa vuodessa noin kolmenkymmenen miljoonan euron mahdollisuutta. Lehmää kohti tuottomahdollisuus on pyöreästi sata euroa.
Tällaiseen lopputulokseen päädyimme, kun Maito-Savon terveydenhuoltohanke pyysi viime vuonna Suomen eläinterveydenhuoltoa arvioimaan terveydenhuollon todellisia vaikutusmahdollisuuksia.
Arvio perustuu tutkimuksiin tautien vaikutuksesta tuotokseen, koti- ja ulkomaisten terveydenhuoltohankkeiden tuloksiin, Pohjois-Savon terveydenhuoltohankkeeseen osallistuneille tuottajille ja eläinlääkäreille tehtyyn kyselyyn ja katetuottolaskelmiin.
Etelä-Pohjanmaan lypsykarjojen terveydenhuoltohanke käynnisti käytännön terveydenhuoltotoimintaa maitotiloilla vuosina 1998 - 2000. Tilojen tulos parani jo yhdessä vuodessa 6 800 - 9 010 euroa riippuen maidon laadusta lähtötilanteessa. Kustannusten laskuun vaikuttivat erityisesti utaretulehdusten hoitokustannusten väheneminen sekä ajansäästö lypsytyön helpottuessa. Projektitilojen koko kasvoi, keskituotos nousi, utareterveys parani ja utaretulehdushoidot vähenivät terveydenhuoltokäyntien seurauksena.
Terve lehmä -hankkeessa Pohjois-Karjalassa ei erikseen arvioitu terveydenhuollon taloudellisia tuloksia, mutta tuottajien tyytyväisyys oli ilmiselvää. Neljä viidestä vastaajasta aikoi jatkaa terveydenhuoltotyötä.
Norjassa terveydenhuoltotyön tuoma nettohyöty oli ensimmäisenä vuonna 4 452 euroa per tila, kahtena ensimmäisenä vuonna yhteensä 10 656 euroa ja kolmena ensimmäisenä vuonna yhteensä 15 252 euroa. Projektin toisena ja kolmantena vuonna hyödyt olivat siis vielä suuremmat kuin ensimmäisenä vuonna. Suurin taloudellinen hyöty tuli tuotannon kasvusta.
Hankkeissa voidaan saada todellisuutta ruusuisempi kuva mahdollisuuksista, koska hankkeiden vetäjät ovat alansa edelläkävijöitä. Tiloista hankkeisiin osallistuvat kaikista motivoituneimmat, eivätkä kaikki muutokset ole hankkeiden ansiota. Todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat arviomme mukaan noin kolmanneksen - puolta pienemmät kuin hankkeisiin osallistuneiden tilojen tulokset osoittavat. Silti ne ovat hyvin merkittävät. Terveydenhuoltoon kannattaa ilmiselvästi panostaa.
Tässä Terve eläimessä kerrotaan tautien aiheuttamista menetyksistä lypsykarjoissa ja vasikkakasvattamoissa, tuottajille ja eläinlääkäreille terveydenhuollosta tehdyn kyselyn tuloksista ja keinoista, joilla voi seurata ja parantaa karjan terveyttä.
Kaisa Hartikainen, Vera Haapala, Veikko
Teksti:
Tuovinen
| Sivun alkuun | Tekstit 4/05 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |