Tauteja ja tuholaisia kestävät kasvit kiinnostavat myös Suomessa

"Viljelijöiden kannalta tauti- ja tuholaiskestävyys olisivat varmasti parhaita ja kaivatuimpia sovelluksia myös Suomeen. Taudit ja tuholaiset ovat monien viljelykasvien kohdalla hankalia hallittavia. Lisäksi kasvinsuojeluaineiden käyttöä voitaisiin vähentää, mikä olisi taloudellista ja hyväksi ympäristölle", tuoteryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta sanoo.

Muita mahdollisia geenitekniikan sovelluksia voisivat Peltosen mukaan olla esimerkiksi sadon käyttöominaisuuksien parantaminen. Teollisuus voisi kaivata viljaan lisää valkuaista. Tutkimukselle geenitekniikka voi antaa vastauksia moniin kasvin biologiseen toimintaan liittyviin kysymyksiin, joita ei vielä tiedetä.

Pidemmällä aikavälillä muuntogeenitekniikalla voitaisiin ehkä jalostaa kasveja tuottamaan jotain uutta tuotetta. Ravinteiden käytön tehostaminen vähentäisi lannoitustarvetta.

"Toistaiseksi gm-kasvit eivät ole häirinneet viljelijöiden arkipäivää. Neuvontajärjestö ja viljelijät seuraavat luonnollisesti muuntogeenisten kasvien viljelyn kehittymistä maailmalla. Jossain määrin ilmassa voi olla pelkoa siitä, että muut maat lisäävät kilpailuetuaan Suomeen nähden ottamalla viljelyyn gm-kasveja", Peltonen sanoo.

Erilaisten tuotantomenetelmien rinnakkaiselon turvaaminen on Peltosen mielestä tärkeää. Tavanomainen tuotanto ja gm-viljely todennäköisesti sekoittuisivat, mutta luomutuotannon pitäisi säilyä kokonaan vapaana geenimuokkaamisesta.

"Kun muuntogeenisten kasvien viljely on ajankohtaista, on tärkeää, että viljelijöitä ja kaikkia muita alalla toimijoita koulutetaan järjestelmällisesti. Asia on kaikille meille uusi, ja riskien pienentämiseksi ja luomun turvaamiseksi tarvitaan ohjeita siitä, miten näiden kasvien kanssa eletään ja toimitaan", Peltonen sanoo.