Bernáth Magdolna viljelee viiniä ja omien sanojensa mukaan syö, juo ja elää viinistä. Viini on Unkarin maataloudelle tärkeä tuote. Sen viljelyllä on maassa tuhatvuotinen historia. Kuva Silja Vuori

"Nämä köynnökset ovat kolmekymmentä vuotta vanhoja. Kun niitä hoitaa hyvin, ne tuottavat vielä parikymmentä vuotta. Periaatteessa ne elävät vaikka satavuotiaiksi", unkarilainen viininviljelijä Bernáth Magdolna kertoo.
Magdolna viljelle viinirypäleitä seitsemän hehtaarin alalla. Lisäksi hänen tilallaan on pitopalvelu- ja majoitustoimintaa. Vuokrahuoneissa asuvat sekä rouva itse nukkuvat kirjaimellisesti viinitynnyrin päällä, koska talon viinikellari on alakerrassa. Sinne pihan säiliöissä käynyt viini viedään säilöön 12–13 asteen lämpötilaan.
Aiemmin unkarilaisessa pullovesifirmassa johtajana toiminut Magdolna opettaa viinialaa koulussa. Hän luottaa myös viinin kauneus- ja terveysvaikutuksiin. ”Viiniä juovilla ei ole syväjuurisen kasvin ottamien mineraalien ansiosta niin paljon aineenvaihduntahäiriöitä kuin muilla.
Yhdessä apteekkariystävänsä kanssa hän on kehittänyt myös viinipohjaisen kasvovoiteen.
"Olen ollut päätoimisena viiniyrittäjänä nyt kahdeksan vuotta, mutta perheeni on tehnyt tätä jo 300 vuotta. Unkarilaisella viininviljelyllä on tuhatvuotinen historia. Viiniin liittyvä matkailu on tulevaisuutta."
Suurin osa Magdolnan viinirypäleistä on tarkoitettu valkoviinin valmistukseen. Hehtaarilta satoa saadaan 3 000–5 000 kiloa. Korjuu kestää elokuun lopusta lokakuun lopulle. Osa rypäleistä käytetään omiin viineihin, osa myydään tukkuun. "Korjuuaikana meillä on 8–10 ihmistä sadonkorjuutöissä. Monet heistä ovat eläkeläisiä. Muuten vakituisia työntekijöitä ei ole, mutta urakoitsijoita käytän kyllä", Magdolna kertoo.
Viiniköynnös istutetaan etelärinteelle. Rivit ovat 3,5 metrin välein. Viini tarvitsee riittävästi vettä ja aurinkoa eikä pidä pitkistä pakkasista. Lannoitteena käytetään karjanlantaa. Viiniköynnöksen juuret menevät jopa 15 metrin syvyyteen.
Hehtaarin kokoisen viiniviljelmän perustamiskuluiksi Magdolna arvioi Unkarissa 4 000 euroa. Lisäksi tarvitaan 2 500–3000 yhden euron hintaista tainta. – SV


Uusin lehti

SISÄLTÖ 4/2007

  • 100+
  • Maatalous ei ole auringonlaskun ala
  • Biopolttoaineen raaka-aineesta viljelijän uusi tulonlähde
  • Altakastelu pelasti juurikassadon
  • Uusi navetta onnistuneesti käyttöön
  • Terve eläin
  • 16-sivuinen liite
  • Eroon haittaeläimistä
  • Kotieläintalous
  • RDS Futurline haastaa muut lypsyrobotit
  • Sikalan loistevalaisimet
  • Automaattilypsy etenee vauhdilla
  • Laidunnusta edistetään Hollannissa euroilla ja roboteilla
  • Kasvinviljely
  • Ympäristötuki valmistui viime metreillä
  • Lisätoimenpiteitä löytyy joka lähtöön
  • Ympäristötuella iso merkitys liikevaihdossa
  • Peittaus on perusturva hyvälle kasvulle
  • Aarin laitepaketti hivuttaa täsmälannoitusta eteenpäin
  • Luomu-Pellervo
  • Erkkalassa tuotetaan luomurypsiä
  • Talous ja markkinointi
  • Suomen Rehu kasvattaa Turun tehtaansa kapasiteettia
  • Unkarilaisella maatalouskonsernilla laaja tuotantokirjo
  • Unkari kasvattaa maatalousvientiään
  • Sikatila toimii usean osakkaan voimin
  • Kyläläiset viljelevät kimpassa
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Antinpoika
  • 100+ Terveys
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Nollarajalla
  •  
  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 3.5.2007 ja Kodin Pellervo 19.4.2007.