Viihtyisää tilaa sioille ja ihmisille

Nuoret maatalousyrittäjät Janne ja Terhi Nisula aikovat hankkia elantonsa sianlihaa tuottamalla. Maaliskuussa heidän tilallaan juhlittiin uuden lihasikalan avajaisia. Sikala oli ensimmäinen LSO:n konseptilla rakennettu tuotantorakennus lihasioille.

Hämeenkoskelaiset Janne ja Terhi Nisula pistivät tuulemaan tilallaan kohta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Vanhassa sikalassa heillä oli ennestään 450 lihasikapaikkaa. Nyt he lähtivät hankkeeseen, joka nelinkertaisti tuotantokapasiteetin.
Kumppanina Nisuloilla oli LSO Foods Oy, joka tarjosi aivan uutta ideaa, LSO Lihasikala -konseptia. Konseptin avulla on tarkoitus toteuttaa kustannustehokkaasti sekä eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin että tehokkaan tuotannon mahdollistavia tuotantoyksiköitä. Suunnittelussa on otettu huomioon, että sama rakennuskonsepti voidaan vähin muutoksin toteuttaa kymmenillä tiloilla.
Nisuloiden hanke on konseptirakentamisen pilottikohde, johon tuli avajaispäivänä tutustumaan yli 300-päinen yleisö. Isäntäpari oli ihmispaljoudessa hetkittäin jopa hieman hämillään.

Vuodessa neljä
kasvatuserää

LSO Lihasikalan perusmalli on suunniteltu 1 540 lihasialle. Tämä koko riittää aluksi Nisuloille. Tosin rakennuksen vieressä on tilavaraus toiselle samankokoiselle palikalle.
”Sikatalouden näkymät ovat sen verran epävarmat, että päätimme aloittaa tällä tuotantomäärällä. Vanha sikala jää toistaiseksi tuotantokäyttöön uuden rinnalle”, Janne kertoi.
Porsaat sekä uuteen että vanhaan lihasikalaan tulevat Kastarin Porsaasta, jossa Nisulat ovat osakkaina. Porsaiden ottaminen vain yhdestä paikasta minimoi tautiriskiä tuotannossa. Tartunnoilta suojautuminen on huomioitu myös uuden sikalan kaikessa toiminnassa.
Sujuvassa tuotannossa eläinvirrat ovat tasaiset. Noin 900 gramman päiväkasvulla porsaat kasvavat teuraskypsiksi 15 viikossa. Osaston tyhjennyttyä se pestään, desinfioidaan ja kuivatetaan, ja uudet porsaat otetaan sisään viikon kuluttua. Näin sikalan läpi kulkee vuodessa 3,25 kasvatuserää.
Janne Nisulalle ei riitä LSO:n laskema teoreettinen kiertonopeus. Hän uskoo, että huolellisella hoidolla ja tarkalla ruokinnalla huoneet täyttyvät ja tyhjenevät jopa neljästi vuoden mittaan. Hyvää tuotantotehoa tarvitaan, jotta investointi saadaan kuoletettua 15–20 vuodessa.

Hitaimmat
jatkokasvatukseen

Sikalassa on keskikäytävän molemmin puolin kahdeksan kasvatusosastoa. Kussakin on kuusitoista 12 sian karsinaa, joissa lisämukavuutta tuo vesikiertoinen lattialämmitys. Virikkeeksi sioille tarjotaan olkea.
Porsaiden tuonti sikalaan ja teuraiden haku tapahtuvat lastausosaston kautta ilman että automies käy lainkaan sikalan puolella. Sekä sikalan keskikäytävän että lastauslaiturille johtavan lastauskäytävän saa jaettua väliporteilla pienempiin osastoihin. Näin teuraaksi lähtevät siat saadaan hyvissä ajoin karsinoista ulos odottamaan noutoa ryhmiä sekoittamatta.
Osastolla on aina joitakin muuta ryhmää hitaammin kasvavia sikoja. Jotta tyhjentymisrytmi ei häiriydy, hitaille kasvajille on varattu erillinen jatkokasvatusosasto, jossa on kuusi 12-paikkaista karsinaa. Erillisellä sairasosastolla on kahdeksan kolmen sian karsinaa, joiden asukit ruokitaan käsin täysrehulla.
LSO Lihasikalan vakioratkaisuja voidaan jonkin verran muunnella rakennuttajien omien mieltymysten mukaan. Julkisivut voivat olla harjattua tai pesubetonia, ja ulkonäköä voi korostaa erilaisilla puuosilla. Ilman sisääntulo voidaan toteuttaa diffuusiokatolla tai perinteisillä säädettävillä luukuilla. Myös kalusteissa ja rehuvarastoissa tehdään yksilöllisiä ratkaisuja, lupaa tuotantoneuvoja Kimmo Haapanen, yksi konseptin räätäleistä.
Nisulan sikalassa ilma otetaan eläinosastoille välikattoluukuilla. Sosiaalitilan Janne ja Terhi halusivat luksusvarustein, eli omalla saunalla.

Ratista ilmaa,
mukavaa lämpöä

Sikojen hyvinvoinnille on ratkaisevan tärkeää, että ilmanvaihto sikalassa pelaa. Raitista ilmaa on tultava riittävästi, sen on sekoituttava tasaisesti sisäilmaan, eikä sikojen tasalla saa tuntua vetoa.
Lihasikalan joka osastolla on keskellä, lähellä katon harjaa kaksi poistoilmatorvea. Tuloilmaluukut on rytmitetty eläintiheyden mukaan: huoneen keskellä luukkuja on tiheämmin kuin ulkoseinien tuntumassa.
Karsinoiden päällä kulkeva lämmityspatterilinja varmistaa eläimille mukavan oleskelulämmön. Kesäaikaan, kun sikoja on tarpeen viilentää, jäähdytyslinja sumuttaa vettä sikalan ilmaan. Tietokoneen ohjaamat lyhyet sumutusjaksot jäähdyttävät sisäilmaa useilla asteilla. Sumu myös sitoo pölyä ja ammoniakkia raikasten sikalan ilmaa.
Kun ilmastointi kytketään pois, sumutuslaitteisto kostuttaa ja liottaa osaston kaikki pinnat pesua varten.
Liemirehu valmistetaan kolmella eri reseptillä eri kasvuvaiheissa oleville porsaille. Rehustamoon mahtuu nesterehusiiloja, ja siilotilaa on lisää rakennuksen ulkopuolella.
Big Dutchmanin Hydromix-liemiruokintalaitteiston käyttöä helpottaa kannettava tietokonepääte, johon voi osastolla näppäillä rehustuksen muutokset. Karsinoittain tallennetut tiedot saa siirrettyä kerralla keskusmuistiin kytkemällä käsiterminaalin kaapelilla keskusyksikköön.
Sikalan koko automatiikka on kytketty yhteiseen Skov-hälytyskeskukseen. Järjestelmä hälyttää tekstiviestillä tai puhelinsoitolla lämmityksen, ruokinnan tai ilmanvaihdon häiriöstä.
Sikalan ruokintalaitteet, ilmanvaihdon ja putkilannanpoiston toteutti Suomen Karjatilatarvike Oy. Konsepti ei ole kuitenkaan sidottu tiettyihin tavara- tai laitetoimittajiin, vaan yhteistyökumppanit valittiin tarjouskilpailun perusteella.

Rakentajille
tukea tarjolla

Rakennuskustannusten hallinta on ykkösjuttu investoiville sikatiloille, korosti LSO:n sikalinjan johtaja Ulf Jahnsson. Sarjatuotanto ja hyvien suunnitteluratkaisujen monistaminen tuovat skaalaetua, jonka avulla sikalan pystyy rakentamaan totuttua edullisemmin.
LSO Foods haluaa tosissaan tukea rakentavia siantuottajia. Vuosittainen investointitarve on 20 000 lihasikapaikkaa, jotta porsaiden tuotanto ja jatkokasvatus pysyvät tasapainossa. Hankkeet ovat isoja, ja sen vuoksi suunnittelussa tarvitaan aikaa ja ammattitaitoa.
Konseptisikalan avulla suunnittelun kustannukset jakautuvat suuremmalle tilajoukolle, ja suunnittelun ja rakennuttamisen ammattitaito hyödynnetään mahdollisimman hyvin.
Nisulan sikalan avajaisissa kutsuvieraina oli tuottajia, jotka parhaillaan pohtivat omaa investointiaan. He kokoontuvat kevään ja kesän mittaan LSO:n rakentajaryhmissä perehtymään tuotannon laajentamisen eri kysymyksiin. Ohjelmaan kuuluu myös opintomatka Hollantiin. Syksyllä koittaa

rakentamispäätösten aika.
Nisulan sikalassa tehdyt ratkaisut kiinnostivat kävijöitä. Yksi mielenkiintoinen kohta oli, että Janne ja Terhi rakensivat sikalansa ilman investointitukea. Kun suunnittelussa ei tarvinnut sitoutua tuen ehdoksi asetettuihin määräyksiin, esimerkiksi rakennuksen runko voitiin tehdä leveäksi ja tilan käyttö saatiin siten tehokkaaksi.

Asiantuntijat
apuna eri vaiheissa

Nisulat saivat kertoa myös työnjaosta rakennusprojektin mittaan.
LSO Raksa -palvelu oli heidän sikalahankkeessaan mukana heti lupien hausta alkaen. Ympäristölupa myönnettiin syksyllä 2005. Rakennuslupaa he hakivat vuosi sitten keväällä, ja rakennuspaikka raivattiin sileäksi syyskuun alussa.
Tällaisessa hankkeessa on monta toimijaa, ja LSO:n apu oli tarpeen kun kaikkia soviteltiin yhteen, Janne Nisula kertoi.
LSO:n sikalakonsepti ei pääty rakennuksen valmistumiseen, vaan se kattaa myös tuotannon ylösajon uudessa sikalassa. Vaikka Nisuloilla on kokemusta lihasikojen kasvattamisesta, tuo uusi tuotantorakennus ja aiempaa suurempi tuotanto uutta hallittavaa päivittäiseen työhön.