Hyvä hedelmällisyys on maidontuotannon kannattavuuden kulmakivi
Teksti: Kaisa Hartikainen
Karjan hyvä hedelmällisyys lisää aina maidontuotannon kannattavuutta ja on merkki tuottajan hyvästä ammattitaidosta. Ruokinnassa, kiimantarkkailussa ja siemennysten ajoittamisessa on onnistuttu.
Hedelmällisyyden tunnusluvut ovat hyvä keino seurata karjan hedelmällisyyttä. Vähintäänkin vuosittain on oman terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa syytä tarkastella karjan hedelmällisyyttä ja tarkastella, missä mennään. Jos hedelmällisyydessä on ongelmia, niihin päästään kiinni ja voidaan miettiä toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.
Hedelmällisyyden tunnuslukuja on useita ja niitä tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Yhteen ainoaan tunnuslukuun tuijottaminen voi antaa väärän kuvan tilan hedelmällisyydestä. Myös karjan koko kannattaa huomioida, pienissä karjoissa yksittäisten eläinten vaikutus koko karjan tunnuslukuihin korostuu.
Tärkeimmät hedelmällisyyden tilakohtaiset tunnusluvut löytyvät ProTerveys-kaavakkeesta sekä karjantarkkailun terveysraporteista.
Poikimaväli
yhteen vuoteen
Poikimaväli kertoo kahden peräkkäisen poikimisen välisen ajan vuorokausina. Se koostuu kantoajasta, joka on suurin piirtein vakio, 270–280 vuorokautta, sekä tyhjäkaudesta joka on lepokauden ja siemennyskauden summa.
Perinteisesti meillä Suomessa on tavoiteltu noin vuoden poikimaväliä. Tämä tavoite on aika tiukka ja valtakunnallinen poikimavälin keskiarvo onkin jo noin 406 vuorokautta.
Ihanteellinen 365–375 päivän poikimaväli on ihan hyvä tavoite, mutta siihen ei kannata pyrkiä keinolla millä hyvänsä. Ainakaan lehmiä ei kannata poistaa karjasta liian helposti.
Yksittäisille hyville lehmille kannattaa sallia pitempikin poikimaväli, pienissä karjoissa tämä voi näkyä helposti myös koko karjan poikimavälin pidentymisenä. Oikein korkeatuottoisella karjalla ei yli 400 päivän poikimavälikään ole välttämättä mikään ongelma. Liian lyhyen poikimavälin jälkeen korkeatuottoisen lehmän umpeen saaminen voi tuottaa ongelmia. Pitempikin poikimaväli voidaan sallia, jos siemennyskausi pysyy matalana ja lehmät tiinehtyvät hyvin eikä lehmien ummessaoloaika veny liikaa.
Lepokauden ihanne
65–80 vuorokautta
Lepokausi kertoo ajan poikimisesta ensimmäiseen siemennykseen. Lepokauden aikana kohtu palautuu edellisestä tiineydestä ja hormonitoiminta käynnistyy. Ihanteellisena lepokauden pituutena pidetään 65–80 vuorokautta. Alle kuuden viikon sisällä poikimisesta lehmiä ei saa siementää.
Lepokausi voi huoletta olla ihanneaikaa pitempikin, mikäli lehmät tulevat sen jälkeen hyvin kantaviksi. Toisaalta taas liian pitkä lepokausi voi kertoa kiimakierron käynnistymisen viivästymisistä tai heikosta kiimantarkkailusta.
Siemennyskausi
alle 20 vuorokauteen
Siemennyskausi on yksi karjan merkittävimmistä hedelmällisyyden tunnusluvuista. Se kertoo ajan ensimmäisestä siemennyksestä lehmän tiinehtymiseen. Jos lehmä tulee kantavaksi ensimmäisellä siemennyksellä, on siemennyskausi nolla.
Karjatasolla alle 20 vuorokauden siemennyskausi kertoo hyvästä tiinehtyvyydestä ja yli 30 vuorokauden siemennyskausi hedelmällisyyden ongelmista. Siemennyskauden pidentymisen taustalla voi olla lehmien liiallinen laihtuminen poikimisen jälkeen, jolloin tiinehtyminen heikkenee, sekä ongelmat kiimantarkkailussa ja väärä siemennysten ajoittaminen.
Siemennyksiä alle 1,6
yhtä poikimista kohti
Siemennyksiä poikimista kohti kertoo sen, kuinka monta siemennystä on keskimäärin tarvittu yhtä poikimista kohden. Alle 1,6 siemennystä poikimista kohden on hyvä tavoite ja yli 2 siemennystä poikimista kohti on merkki jonkinlaisista ongelmista.
Tunnuslukua tulee tarkastella yhdessä siemennyskauden pituuden kanssa, sillä tuplasiemennykset samaan kiimaan nostavat tätä lukua ilman, että siemennyskausi merkittävästi pitenee. Pienissä ja keskikokoisissa karjoissa myös muutamat yksittäiset ongelmalehmät, jotka vaativat useita siemennyksiä, voivat nostaa tätä lukua.
Uusimattomuus
yli 67 prosenttiin
Uusimattomuusprosentti kertoo sen, kuinka suurta osaa lehmistä ei ole uusintasiemennetty 60 vuorokauden kuluessa poikimisesta. Tavoitteena on yli 67 prosenttia. Alle 50 prosenttia kertoo tiinehtymisongelmista.
Uusimattomuusprosentti on hyvä hedelmällisyyden mittari, koska se kertoo melko tuoreista tapahtumista ja omistajan vaikutus siihen on melko vähäinen. Hyvin huono uusimattomuusprosentti voi olla merkki sukuelinten infektioista, kuten esimerkiksi ureaplasmaongelmista.
Kantamattomuuspoistot
alle 5 prosenttiin
Poistot hedelmättömyyden vuoksi kertovat sen, kuinka monta prosenttia lehmistä on jouduttu poistamaan karjasta, koska niitä ei ole saatu kantaviksi. Runsaat poistot huonon hedelmällisyyden vuoksi käyvät kalliiksi, sillä poistetun eläimen tilalle tarvitaan uusi hieho.
Runsaat poistot voivat vaikuttaa myös siihen, että muut hedelmällisyyden tunnusluvut näyttävät liian hyviltä. Tavoitteena on, että alle 5 prosenttia karjan lehmistä joudutaan vuosittain poistamaan hedelmällisyysongelmien takia.
KOKO SISÄLTÖ 4 /2009
- Tutkimus: Biokaasulaitos ja uusi pihatto vahvistavat Halolan tutkimusta
Maidontuotanto: Sujuva siirto automaattilypsyyn
Talous: Korot laskussa, marginaalit nousussa
Ympäristötuki: Lisätoimenpiteitä voi vaihtaa
Lannoitus: Kalium lisää viljelyvarmuutta
Kasvinviljely: Typpimittauksista ei ole hyötyä viljatiloilla
Metsä: Hakkuut hiipuvat edelleen
Kasvinviljely: Kevättöiden kohtalokkaat virheet
Kuivurit: Heikentynyt kruunu antaa ruotsalaisille etumatkaa
Rakentaminen: Parsinavetta on harkinnanarvoinen vaihtoehto
Pihatto: Lupa lypsää tuli vasta KHO:n kautta
Vasikkakasvattamo: Osastointi sulkee tien taudinaiheuttajilta
Työterveyshuolto: Koko elämä hallintaan
Luomutuotanto: EU ohjasi luomuun
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Hyvä hedelmällisyys on maidontuotannon kannattavuuden kulmakivi
Toistuvat:
Huomioita
Vähätalo
Antinpoika
Verkossa
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveisiä
Nollarajalla
- Kannen kuvat Tuomo Kautonen, Jari Peltonen ja Silja Vuori.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 7.5. ja Kodin Pellervo 16.4.2009.
Pellervon Iso Kalenteri sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.