Vastapoikineisiin eläimiin Dane conceptissa keskitytään huolella. Jokainen poikinut lehmä tutkitaan 5–20 vuorokautta poikimisen jälkeen.

Kliininen tutkimus kestää kokeneella tekijällä alle minuutin lehmää kohti. Tutkimus sisältää kuntoluokituksen, utareen tunnustelun ja neljänneskohtaisen solutestin, kohtueritteen ja emättimen vaurioiden arvioinnin, virtsan pH:n ja ketoaineiden mittauksen, ulosteen koostumuksen arvioinnin sekä jalkaterveyden ja kintereen luokittelun.
Kaikille arvioitaville kohteille on numeroasteikko, jotta niiden perusteella voidaan tehdä tilastollisia laskelmia. Eläinlääkäreille on selkeä kuvitettu ohjeistus, jotta havaintojen kirjaaminen olisi mahdollisimman yhteneväistä. Utaretulehdukset tutkitaan tarkemmin ja kohtutulehduslehmille aloitetaan hoidot. Eläinten tilannetta voidaan helposti kontrolloida seuraavalla käyntikerralla.

Kuntoluokitus
kaikille kolme kertaa

Kuntoluokitus tehdään vastapoikineille, korkeimmassa tuotantovaiheessa olevalle (60–80 päivää poikimisesta) ja loppulypsykauden lehmille (200 päivää viimeisestä siemennyksestä). Näin saadaan seurattua kunkin lehmäyksilön kuntoluokan muuttumista tuotoskauden eri vaiheissa.
Karjan tiedot yhdistämällä nähdään, onko ruokinnassa parannettavaa. Erityisen ongelmallista on laihtuminen poikimisen jälkeen sekä lihominen loppulypsykaudella tai ummessa ollessa. Yli yhden kuntoluokan pudotuksen poikimisen jälkeen arvioidaan heikentävän eläimen tiinehtymistä 50 prosentilla.
Huonokuntoiset yksilöt havaitaan loppulypsykaudella tehtävän kuntoluokituksen ansiosta ajoissa ja umpeenpanoajankohtaa voidaan säätää sen mukaan. Ummessaoloaika sovitetaan lehmän poikimakerran ja kuntoluokan mukaan 50–70 vuorokauden välille. Pisin ummessaoloaika annetaan laihalle ensikolle, lyhyin lihavalle useamman kerran poikineelle. Myös tunnutusaika voi olla pitempi laihalle eläimelle tai ensikolle.
Laihoja lehmiä yritetään kuntouttaa lihavammiksi loppulypsykaudella. Eläinten ei haluta poikivan alle 2,5 kuntoluokassa, sillä näille tuotoksen ylläpitäminen on liian voimakas stressi ja maitomäärä lähteekin usein voimakkaaseen laskuun.
Vierailukarjoissa totesimme eron Tanskan ja Suomen kuntoluokkien välillä. Tanskassa kuntoluokat 4–5 olivat lähes tuntemattomia, Suomessa taas monessa karjassa laihimpienkin eläinten kuntoluokka alkaa kolmosella.

Hiehojen kasvua
seurataan tarkasti

Hiehojen terveydenhuollossa avainasioita ovat kuntoluokitus ja mittaus. Mittaaminen tapahtuu näppärästi eläimeen koskematta laservaloin varustetulla mittakepillä. Mittaamalla hiehon korkeus ja lantion leveys voidaan yhdessä kuntoluokan kanssa arvioida sen elopaino varsin tarkkaan.
Eläimen ikään vertaamalla saadaan laskettua kasvunopeus. Lantion leveyden sanottiin korreloivan myös tulevan maitotuotoksen kanssa. Tanskalaisten eläinlääkärien mielestä on hyvin tärkeää saada hiehot kasvamaan nopeasti ja poikimaan kahden vuoden iässä. Jos vanhempana poikineiden hiehojen tuotos on parempi kuin kaksivuotiaana poikineiden, on tilalla ongelmia hiehojen ruokinnassa.
Kolmen kuukauden ikään asti vasikat saavat kasvaa maksimaalista vauhtia. Tästä eteenpäin tavoitellaan Holstein-hiehoilla 700 gramman päiväkasvua noin 300 kilon elopainoon asti. Tiineystarkastuksen jälkeen kasvuun laitetaan taas vauhtia, tavoitteena on 800 gramman päiväkasvu. Hiehojen kuntoluokka ei saisi mennä yli 3,5:n.