Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Konsteja on monia - mutta ovatko ne unohtuneet

Vanhat ja viisaat miehet Länsi-Uudellamaalla kertoivat minulle vuosikymmeniä sitten vanhoista kasvinsuojelukonsteista. He kertoivat niistä ajoista, jolloin kemiallista apua ei ollut tarjolla. Minä taas edustin silloin sitä aikaa, jolloin luotettiin lujasti kemialliseen torjuntaan. Eikä vielä silloin luomu päässyt edes livahtamaan keskusteluun.

Nyt on aika muuttunut vai olisiko parempi sanoa, että ympyrä on sulkeutunut. On käyty läpi kemiallisen kasvinsuojelun kierros ja palailtu miettimään kotoisia konsteja rikkakasvi-, tuholais- ja tautiongelmiin.

Maan elävyyttä ja sitä kautta hyvää rakennetta tavoiteltaessa pitää ainakin tautien torjuntaan tarkoitettujen aineiden käyttöä harkita hyvin tarkkaan. Ne nimittäin vievät tautien ohella myös hyödyllisiä sieniä ja bakteereja mennessään. Samaa harmia tinkii olemaan myös tuholaisaineissa. Ne eivät osaa valikoida kohteekseen vain tuholaista, vaan siinä samassa rytinässä kellistyy myös hyötyelukoita.

Syysvehnäpelto mustaksi keväällä?

Luomutuotannossahan ei onneksi tarvitse jatkuvasti värkkäillä kemiallisten torjunta-aineiden kanssa, mutta samat rikat, taudit ja höntiäiset ne kiusaavat luomukasveja kuin tavanomaisiakin. Eli vastusta kyllä löytyy. Ja ratkaisuja tarvitaan.

Viime aikoina ovat nummilaisten vanhojen miesten konstit tulleet mieleen hyvinkin elävästi. Pitäisiköhän niitä ruveta nyt kokeilemaan?

Yksi huimimmista jutuista oli se, että syysvehnäpelto äestetään keväällä mustalle mullalle. Saunakukat ja muut ruusukkeina talvehtineet rikat tuhoutuvat ja vehnä ärsyyntyy versomaan vallan mahdottomasti. Kukahan tätä uhrautuisi kokeilemaan viljelyksillään niin, että muokkailisi sinne koeruutuja? Ja vielä syksyllä mittaisi sadon ja merkitsisi tulokset muistiin sekä muokatulta että muokkaamattomalta? Mitenhän valvonta siihen suhtautuisi? Täyttäisikö syysvehnän oraan kevätmuokkaus hyvät, alueella noudatetut tavanomaiset viljelytavat?

Myöhästetty kylvöhän on kaikkien luomuviljelijöiden tiedossa oleva yksivuotisten rikkojen torjuntakeino. Mutta yksin se ei riitä. Siementä pitää käyttää niin paljon, että varsinainen kasvusto tulee täystiheäksi. Aluskasvit auttavat myös, mutta niiden kylvö sopii vasta rikkaäestyksen yhteydessä.

Tautien torjuntaan biologisia menetelmiä

Tautien torjuntaan kehitetään biologisia torjuntamenetelmiä. Siemenen peittaukseen onkin jo erilaisia turpeesta eristettyjä eliöitä tarjolla. Biologisen torjunnan tuotekehittelystä saattaa löytyä pian apua myös perunaruton torjuntaan.

Mekaanisen torjunnan keinoista vanhimpia lienee riihitys. Siinähän riihen kiukaan savu tappoi taudin aiheuttajia. Tätä menetelmää on viime vuosina testaillut varsinaissuomalainen Markku Välimäki. Alustavat tulokset näyttävät hyviltä, joskin vaihtelua on paljon. Savupeittaus on osoittautunut hyväksi keinoksi myös sadon puhdistamiseksi homeista.

Kasveilla on myös omat niksinsä selviytyä vaikeista jaksoista kasvukaudella. Tunnetuin lienee rukiin tapa vetää viherhiukkaset pois lehdestä silloin, kun juuristo on vielä jäätyneessä maassa. Lehti muuttuu violetin väriseksi, se ei yhteytä eikä haihduta niukkoja nestevaroja. Pian juuristokerroksen sulamisen myötä viherhiukkaset palaavat töihinsä ja kasvu alkaa.

Teksti: Esa Partanen
S-posti: esa.partanen@maaseutukeskus.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |