Lyömätöntä tehoa ja tarkkuutta
lietelannan levitykseen

Vetoletkulevitys on osoittautumassa äärimmäisen tehokkaaksi lietelannan levitysmenetelmäksi. Yleisesti raportoidaan sadan kuutiometrin tuntituotoksista, jolloin tunnissa levitetään liete neljän, viiden hehtaarin alalle. Myös kasvustoon levittäminen onnistuu ilman isompia ongelmia. Levittimeksi voi valita joko letkulevittimen tai sijoitusvantaiston. Molempiakin voi mainiosti käyttää, jos tarvetta on. Tietysti hajalevityskin on käytettävissä, jos niin välttämättä halutaan. Hirmuinen teho perustuu siihen, että traktorin perään asennetaan vain levitin, joka toistaiseksi on yleensä letkulevitin. Siihen pumpataan lietelanta levityksen kestäessä suuriläpimittaisia letkuja ja/tai putkia pitkin suoraan säiliöstä. Letkujen ja putkien yhteispituus voi olla pari kilometriä. Levityslaitteiston kanssa kulkeva traktori vetää siis perässään lietteen siirrossa tarvittavia letkuja. Alkumatkan liete tulee erityistä runkoletkua pitkin. Se kootaan sadan metrin mittaisista jaksoista, jotka liitetään toisiinsa pikaliittimillä. Runkolinjan päässä on levitys- letku, jonka pituus voi olla kaksi - kolmesataa metriä. Tämä on se

Jukka ja Anssi Alanne ja hydraulinen letkukela. 3-pistekiinnitteinen pumppu. Vetoletku kiinnitetään liittimeen kahdella pikalukolla.

letku, jota levitinyksikkö vetää pellolla perässään. Levitysletku on erikoisrakenteinen ja kestää hyvin raahausta pellon pinnassa. Terävät särmät sen kuitenkin voivat rikkoa. Runkoletku pysyy levityksen aikana paikallaan.

Letkulevitys vaatii tehokkaan pumpun

Tällainen levitys vaatii tehokkaan pumpun, jolla on hyvät paineominaisuudet. Pitkissä linjoissa painetta katoaa runsaasti putkikitkan voittamiseen. Silti levityslaitteistossa olisi hyvä olla noin kilon paine. Kun tähän vielä lisätään ah, niin tavallinen lietteen sakeneminen sen vähenemisen myötä, niin pumpun on oltava kunnossa.

Vetoletkulevitystä jo vuoden harjoittaneet Jukka ja Anssi Alanne Isokyröstä sanovat, että pumpun ohella lujilla on sen pyörittäjäkin. Heillä on ollut käytössä 110 hevosvoiman traktori tähän työhön, mutta enemmän tehoa tarvittaisiin Veljekset arvelevat, että 140 hevosvoimaa saattaisi riittää.

Lisäksi he ovat sitä mieltä, että säiliötä on syytä sekoittaa erillisellä potkurisekoittajalla ennen levitykseen ryhtymistä ja lisäksi koko levityksen ajan. Pumpun omaa sekoitussuutinta he eivät erityisemmin arvosta. Sen sekoitusteho ei riitä ainakaan suurissa säiliöissä.

Alanteen veljesten maatalousyhtymälleen hankkima laitteisto on Yrittäjien Maatalouden edustama norjalainen Agromiljö. Sen pumppu pelasi ainakin ensimmäisen kesän kiitettävästi.

Pumpun ohella laitteistoon kuuluu tietysti runkoletku, jota veljeksillä on 500 metriä. Lisäksi tarvitaan 250 metrin vetoletku. Letkujen siirtoihin ja käsittelyyn tarvitaan letkukela, jonka rummun ympärille letkut kelataan levitystyön loputtua. Siinä ne on helppo siirtää seuraavaan paikkaan. Letkukelassa on puristusrullat, jotka pusertavat letkut tyhjiksi sisäänkelauksen aikana.

Laitteistoon kuuluu vielä 15 metrin letkulevityslaitteisto sulkuhanoineen ja painemittareineen. Sen vetämiseen riittää arviolta 80 hevosvoiman traktori. Siirtokelat painavat sen verran, että niiden eteen tarvitaan kohtalaisen järeä traktori. Myös radio-ohjaus pumpun hallintaan on saatavana, mutta Alanteet moittivat sen hintaa ja ovat toistaiseksi pärjänneet ilman.

Mielikuvaharjoittelusta on hyötyä

Vetoletkujärjestelmän letkulevitysyksiköllä ei voi ajella miten sattuu. Letkun yliajo kuluttaa ja kuormittaa järjestelmää turhaan. Pikaliittimien terävät särmät voivat viiltää letkun rikki, niin kuin kaikki muutkin terävät esineet, esimerkiksi teräväsärmäiset kivet. Runsaasti piikiviä sisältävät maalajit on vetoletkulevittimiltä kielletty.

Ajojärjestys on syytä miettiä tarkkaan etukäteen. Jatkuva letkun samaan suuntaan kiertäminen voi lopulta aiheuttaa sellaiset jännitteet letkuun, että se menee sillä tavalla kierteelle, että pumppaus loppuu siihen tai liittimien kierteet aukeavat. Linjapaalujen ja muiden esteiden kiertäminen on suunniteltava huolella.

Alanteen veljesten mukaan yhdellä asetuksella voi levittää lietteet noin viiden hehtaarin alalle. Sitten levitysletku on siirrettävä uuteen paikkaan. Levitysletkun päissä on sulkuventtiilit, jotka kannattaa kääntää kiinni ennen letkun vetoa uuteen paikkaan. Paineen katoaminen aiheuttaa helposti letkun vetämisen mutkille, kierteille ja makkaroille, joiden oikomisessa on iso työmaa. Alanteet sanovat tietävänsä tämän ensimmäisen kesän jälkeen erinomaisen hyvin.

Etäsäiliö tuo roimasti tehoa

Alanteen veljeksillä on 1 500 kuutiometrin lietesäiliö noin kahdeksan kilometrin päässä talouskeskuksesta. Sen halkaisija on 25 metriä. Säiliö palvelee ympäröivän 50 hehtaarin peltolohkon lietevarastona.

Säiliö on maisemoitu puuistutuksin niin, että sitä ei ohikulkevalta tieltä lielantasäiliöksi erota. Säiliö täytetään 12 kuutiometrin kuljetusvaunulla talven mittaan. Silloin aikaa siirtoajoon on parhaiten.

Sikalan vieressä on toinen säiliö, joka vetää noin 1 300 kuutiometriä. Sen vaikutusalueella on vetoletkulevittimelle soveltuvaa peltoa 30 hehtaaria. Tänne veljekset harkitsevat pysyvän runkolinjan asentamista PVC-putkesta joskus tulevaisuudessa. PVC-putki on noin puolta edullisempaa kuin runkoletku.

Levitysteho on yllättänyt niin Alanteen veljekset kuin Somerolla ja Ypäjällä toimivat Jouko Salmisen, Pauli Perhon ja Matti Alangonkin. Viimeksi mainituilla on jo kolmen vuoden kokemukset vetoletkulevityksestä. He levittävät vuosittain noin 8 000 kuutiometriä lietelantaa. Määrään sisältyy myös urakointia.

Kaikki haastatellut vakuuttavat, että menetelmän tehon ja hinnan suhde on yllättänyt myönteisesti. Sadan kuutiometrin tuntitehoon pystytään helposti. Tuhannen kuutiometrin levityspäiviä on kirjattu.

Letkulevitys ei tiivistä maata

Vetoletkulevityksen eräs parhaita etuja on suuren tehon ohella raskaiden levitysvaunujen pysyminen pois pellolta. Varsinkin Ypäjän ja Someron aitosavilla tämä on tärkeä asia. Myös Alanteet tunnustavat, että menetelmän pienet akselipainot viehättivät.

Alanteet ovat toistaiseksi levittäneet lietteensä ennen kylvötöitä, sillä järjestelmän suuren tehon ansiosta aikaa optimaalisesta kylvöajasta ei tarvitse nipistää. Suuresta tehosta huolimatta levitystasaisuus letkulevittimellä on omassa luokassaan. He kyllä aikovat kasvustolevitystäkin tulevaisuudessa kokeilla.

Salmisella, Alangolla ja Perholla on jo kokemusta kasvustoon levittämisestä. Vetoletkun aiheuttamat vauriot oraille ovat olemattomat ainakin savialueella. Se on toisaalta huomattu, että kannattaa odottaa ensin oraat pintaan. Liete kuorettaa savimaan pienelläkin poudalla oraita läpäisemättömään kuntoon.

Someron porukan laitteilla on nyt levitetty noin 24 000 kuutiometriä lietelantaa. Letkuja on toki puhjennut, mutta puhkeamiset ovat johtuneet erilaisista viilloista. Maata vasten hankautumisen aiheuttamia kulumisjälkiä letkuissa ei juuri ole. Näyttäisi siis siltä, että menetelmän käyttökustannuksetkaan eivät järin suuriksi nouse.

Teksti: Jussi Knuuttila
Kuvat: Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@netikka.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |