Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Yhteishankkeet voivat tuoda pieniä säästöjä

"Eiväthän tällaiset pakolliset kustannukset tietenkään ketään lämmitä. Yhteishankkeena toteutettuna jätevesien käsittelyn uudistus voi kuitenkin tulla halvemmaksi", toteaa Salaojakeskuksen suunnittelija Janne Pulkka. Salaojakeskus toimii Pirkanmaan maaseutukeskuksen alaisuudessa.

Ympäristöministeriön työryhmän mietinnössä lasketaan, että saostuskaivoa tehokkaamman jätevesien puhdistusjärjestelmän suunnittelu ja toteuttaminen maksaa keskimäärin 3000 euroa, 18 000 markkaa. Kustannuksia aiheutuu lisäksi lietteen tyhjennyksistä sekä puhdistuslaitteen hoidosta ja huollosta.

Suurimmassa osassa Suomen vapaa-ajan asuntoja ei ole vesikäymälää, joten niiden kustannukset jäisivät pienemmiksi.

3000 euroa on siis arvioitu keskihinta. Tilannekohtaisesti uuden järjestelmän suunnittelun ja rakentamisen hintahaitari on suuri, vajaasta tuhannesta eurosta liki seitsemään tuhanteen euroon.

Esimerkiksi vielä käyttökelpoisen saostuskaivon täydentäminen maahanimeyttämöllä maksaa edullisimmillaan tuon vajaat tuhat euroa. Jos imeyttämön sijasta rakennetaan maasuodattamo, rahaa kuluu vajaasta kahdesta tuhannesta eurosta kahteen ja puoleen tuhanteen.

Kokonaan uuden saostussäiliön ja maasuodattamon rakentaminen maksaa reilut 3 000 euroa ja vanhan järjestelmän korvaaminen uudella pienpuhdistamolla 5000 eurosta ylöspäin.

Saostussäiliöiden tyhjennys maksaa 100 - 200 euroa vuodessa. Nykyistä parempi hoito ja huolto lisää käyttökuluja arviolta 100 - 600 euroa.

Kaiken kaikkiaan työryhmä mietinnössään arvioi, että jos kymmenen vuoden siirtymäajan aikana jätevesijärjestelmiä rakennetaan 200 000 - 300 000 kappaletta, vuosittaiset kokonaisinvestoinnit ovat 58 - 92 miljoonaa euroa. Puhutaan isoista rahoista.

Mietinnössään työryhmä ehdottaa, että pysyvässä asuinkäytössä oleville vanhoille kiinteistöille voitaisiin osoittaa valtion varoista avustusta, jos tarvittavat toimenpiteet aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia.

Yhteistyö säästää rahaa

Janne Pulkka kehottaa kiinteistönomistajia yhteistyöhön. "EU-rahaa jätevesijärjestelmien kehittämiseen ei ole tulossa, mutta maakunnallisia Pomo-, Leader- ja Life-hankkeiden rahoja voitaisiin hyödyntää."

Kylältä tarvitaan puuhamies, joka ryhtyy hanketta vetämään. Tällä hetkellä maakunnallisia rahoja käytetään muun muassa teiden parantamiseen tai seuraintalojen kohentamiseen. "Miksei sitten toisenlaiseen koko kylän yhteiseen asiaan, ympäristön parantamiseen", Pulkka kyselee.

Vaikka maakunnallisia rahoja asiaan ei löytyisi, yhteistyö kannattaa silti. Koko kylän tai yhteisön asukkaiden jätevesiasiat kannattaa laittaa kerralla kuntoon. Säästöjä syntyy suurista yhteishankinnoista.

"Tarvikkeet ja suodattimissa käytettävä maa-aines kannattaa ostaa yhteisostona. Urakoitsijoitakin varmasti kiinnostaa useamman systeemin rakentaminen aivan toisella tavalla kuin yksittäiset järjestelmät. Silloin päästään myös hinnoista neuvottelemaan", Pulkka sanoo.

Yhteishankkeessa voidaan myös hyödyntää naapuruston koneita ja osaamista paremmin.

Teksti: Saara Salonen
S-posti: saara.salonen@agrimedia.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |