EHEC pesii naudan suolistossa
EHEC-bakteeria löytyy usein terveen naudan suolistosta. Naudalle tartunta ei aiheuta ongelmia. EHEC saattaa kuitenkin levitä karjanlannasta elintarvikkeisiin. Ihminen sairastuu varsin helposti syödessään EHEC-bakteerin likaamaa ruokaa.
EHEC-bakteeri on karjatilallisille tutun kolibakteerin eräs tyyppi. EHEC lyhenne tulee bakteerityypin nimestä, Entero Hemorraginen Escherichia Coli. Lehmien utaretulehdusta aiheuttavasta kolibakteerista EHECin erottaa sen kyky tuottaa ainakin kahta erilaista myrkkyä. Eläinten, kuten myös ihmisen, suolistosta ja ulosteesta löytyy normaalisti useita erilaisia kolibakteereita. EHEC-bakteeria löytyy kuitenkin nimenomaan naudan pötsistä ja suolistosta. Naudan uskotaan toimivan EHECin tärkeimpänä varastona. Vaikka bakteeria löytyy naudan ruoansulatuskanavasta, eläimellä on tartunnasta oireita äärimmäisen harvoin, jos ollenkaan.
Nuoret eläimet ovat aikuisia yleisimmin EHEC-bakteerin kantajia. Noin kuukauden tai kahden ikäiset vasikat paljastuvat useimmin EHEC-positiivisiksi. Tartunta näyttäisi olevan varsin lyhytaikainen, noin kahden kuukauden mittainen. Samasta eläimestä löytyy harvoin EHEC-bakteeria uudestaan sen elämän aikana.
Kesällä useampi eläin erittää bakteeria ulosteessaan talveen verrattuna. Tilalla tartunta säilyy pysyvimmin rehu- ja juomakupeissa. Karjanlannasta EHEC tuhoutuu kompostoitaessa tai kalkittaessa.
Suomalaisista naudoista EHEC-bakteeria löytyy selvästi vähemmän kuin useissa muissa maissa. Joissain maissa tämä bakteeri on löytynyt jopa neljäsosasta terveiden nautojen ulostenäytteistä. Suomessa bakteerin esiintyvyys oli 90-luvun lopussa alle kymmenesosa tästä.
Karjanlanta voi liata elintarvikkeet
Vaikka EHEC ei sairastuta nautoja, tartunta voi levitä joko suoraan tai elintarvikkeiden välityksellä naudasta ihmiseen. Tällaista eläimistä ihmisiin leviävää tautia kutsutaan zoonoosiksi.
Ihminen sairastuu bakteerin tuottamien myrkkyjen vuoksi. Yleensä tauti ilmenee ripulina, mutta lapset ja vanhukset voivat sairastua vakavammin. EHEC-bakteerin esiintyvyyttä ja leviämistapoja selvitetään karjatilalla nimenomaan sen ihmisille aiheuttaman sairastumisriskin vuoksi.
Karjatilalla tartunnan voi saada suoraan navetassa karjanlannasta. Suurin osa sairastuvista ihmisistä saa tartunnan kuitenkin elintarvikkeiden välityksellä. Tilalta tartunta lähtee leviämään joko maidon mukana meijeriin tai lantaisten eläinten välityksellä teurastamolle. Meijerissä maidon pastörointi tuhoaa EHEC-bakteerin. Teurastamolla lihalle ei ole vastaavaa kuumennusmenettelyä eli EHEC -bakteerin likaama liha päätyy kauppaan ja kuluttajalle.
Outi Hälli
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |