Hallitusohjelmassa tavoitteita luomulle
Vaalit menivät ja maassa on uusi hallitus. Suomea johdetaan seuraavat neljä vuotta uudenlaisen poliittisen yhdistelmän voimin. Ennen vanhaan puhuttiin punamullasta, pitäisiköhän nyt keksiä uusi nimi. Sosialidemokraattien puna on haalistunut siitä, mitä se oli vielä muutama vuosikymmen sitten ja keskustankin mullasta on iso osa asfaltoitu.
Parin edellisen hallituksen ohjelmassa luomutuotannon kehittämisestä oli vain yhden virkkeen pituinen yleismaininta. Nykyisessä on hieman enemmän. Ohjelmassa luvataan, että "luomutuotantoa kehitetään kysynnän kasvua vastaavasti Luomustrategia 2010:n tavoitteiden mukaisesti. Luomutuotteiden jalostusta ja markkinointia kehitetään eri hallinnonalojen yhteistyönä. Luonnonkalakantojen hyödyntämistä tehostetaan osana luomutuotantoa."
Aika mielenkiintoinen ohjelman pätkä. Luomuliiton ennakkovalmistelu edellisen eduskunnan loppumetreillä näyttää ainakin hieman vaikuttaneen. Nyt siellä on selvästi tavoitekin mainittuna. Se on selvä edistysaskel. Viittaus luonnonkalakantojen hyödyntämiseen luomutuotannon osana vaatii määrätietoista työtä aina EU:n komissiossa saakka, sillä nykyinen luomuasetus ei ulotu luonnonkaloihin.
Kansanedustajissa luomuviljelijöitä
Kansanedustajien joukossa on aikaisempaa enemmän oikeita luomuviljelijöitä. Silti epäilevän tuomaan näkökulmasta keskusta-demari-yhdistelmä hallituksessa ei luomutuotannon kannalta näytä parhaalta vaihtoehdolta.
Keskustalaista maatalouspolitiikkaa saattaa vielä ohjata suuri tavanomaista viljelytapaa harjoittavien äänestäjien joukko, joille luomutuotannon mahdollisuudet eivät ole vielä auenneet. Demareille keskusta-yhteistyössä voi olla edelleen kova pala löysätä mitään naruja maatalouden kansallisen rahoittamisen suhteen, vaikka olisi kysymys maaseudun työpaikkojen säilyttämisestä tai jopa uusien luomisesta. Ympäristöministeriön painoarvo maatalouspolitiikassa keveni aikaisemmasta huomattavasti, kun sen ruori meni pienelle puolueelle.
Hallitusohjelma näyttää politiikan suunnan, mutta arkisen työn lakien valmistelussa ja niiden toimeenpanossa tekevät edelleen virkamiehet. Ja niissä piireissä on vielä paljon työtä tehtävänä ihan perusasennetasolla. Vieläkin Suomen virallisessa maatalouspolitiikassa luomutuotantoa aristellaan. Sen merkitystä taloudellisena mahdollisuutena ei uskalleta arvioida esimerkiksi vientituotteena. Sitä saatetaan vieläkin pitää marginaalisena tuotannon alana tai jopa vain ajan ilmiönä, joka saa mennä aikaa myöten unholaan.
Ilmiötä todisti eräskin maa- ja metsätalousministeriön virkamies, joka kesken luomutuotannon rahoitusasioihin liittyvää esitystään ryhtyi pohtimaan perimmäistä kysymystä, että merkitseekö luomutuotannon tukeminen sitä, että tavanomaisesti tuotettu ruoka on jotenkin vaarallista ihmiselle! Tuollainen asenne rajoittaa virkamiehen kykyä valmistella ennakkoluulottomasti nykyaikaisia tuotantovaihtoehtoja maatalousyrittäjille. Myös maatalouspolitiikan teko vaatii tällä vuosituhannella asennevapaata luomiskykyä.
Esa Partanen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |