Laatukoulutuksen
hyöty on kiinni
omasta aktiivisuudesta
Voiko nukkua yönsä rauhassa, jos kaikki ympärillä kehittävät toimintaansa, ja itse ei tee mitään, tutkija Pasi Voutilainen MTT:stä kysyy.
Voutilainen on selvittänyt tilojen kokemuksia laatukoulutuksesta. Laatukoulutuksen on käynyt noin 13 000 tilaa. Tutkimuksessa selviää, että koulutusta pidetään hyvänä, mutta siitä saatava hyöty vaihtelee.
"Neljännes tiloista on koulutuksen pohjalta kehittänyt toimintaansa ja muuttanut ajatusmaailmaansa prosessilähtöiseksi. Heille laatukoulutus on tuonut hyviä tuloksia myös taloudellisesti", Voutilainen sanoo.
Esimerkkinä hän kertoo sikatilasta, joka koulutuksen jälkeen ryhtyi itse seuraamaan ja kirjaamaan tietokoneelle tuotannon tunnuslukuja. Siis hoitamaan asiaa, joka ennen oli osittain neuvojan harteilla. Oma aktiivisuus tulosten analysoinnissa johti tarkempaan laadunseurantaan ja eläinten jalostuksen paranemiseen.
"Osa oppi ajattelemaan asiakasta, jolloin saa tuotteensa myytyä ilman myyntityötä ja ehkä paremmalla hinnalla. Tai joku karjatila rupeaa tekemään tarkempia kuukausitarkastuksia, saa hedelmällisyyden paranemaan ja poikimavälin lyhenemään. Se näkyy myös kukkarossa", Voutilainen kertoo.
Kurssille toivotaan jatkuvuutta
Puolet laatukoulutuksen käyneistä koki koulutuksella olleen pientä vaikutusta tilan toimintaan. Kurssin aikana ehkä selvisi, että antaa naapureiden laajentaa, me pysymme nykyisessä tuotannossa. Kurssi kuitenkin antoi piristysruiskeen kuivurinmaalaukseen, työhön, joka oli jo pitkään ollut mielessä, mutta jota ei ollut saanut aikaiseksi.
"Koulutus koetaan hyvin tarpeellisena, mutta jatkuvuutta kaivataan", Voutilainen sanoo.
Monelle tarpeellista tukea toisi esimerkiksi jatkokurssi tai tilaneuvojan käynnin yhteydessä pidettävä tilanteen tarkistus. Jos kukaan ei ole laatutyöstä ja sen tuloksista kiinnostunut, myös yrittäjä menettää kiinnostuksensa.
Voutilainen toivoisikin, että tilakäyntien aikana neuvojat käyttäisivät aikaa toiminnan suunnittelun, sen tavoitteiden ja asetettujen mittareiden pohtimiseen. "Kun ne on tehty kunnolla, yrityksen peruspilarit ovat kunnossa."
Tuotanto tehostuu
Teollisuus ei ole kovin kiinnostunut siitä, onko viljelijä käynyt laatukoulutuksen tai tehdäänkö tilalla laatujärjestelmää. Moni viljelijä nuriseekin, että mitä järkeä on käydä laatukoulutusta, kun ei se näy tuotteen hinnassa.
Voutilainen ajattelee asian toisinpäin. Laatukoulutuksen vieminen käytäntöön näkyy ajan mittaan tehokkaampana toimintana ja parempina tuotteina.
"Missä tahansa isoissa yrityksissä huolellinen toiminnan suunnittelu ja tavoitteiden asettelu kuuluu asiaan. Tavoitteiden kirjaamista tärkeämpää on niiden tuominen käytäntöön, toimenpiteiksi asti. Sama pätee myös maatilayrityksissä. Minusta laatukoulutuksen käyminen on ehdottomasti kannattava asia", Voutilainen toteaa.
Saara Salonen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö 5/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |