Mihin menee viljan laatu?
Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen vuosittain tekemässä viljan laadun seurannasta voi lukea merkkejä huolestuttavasta trendistä: erityisesti ohran hehtolitrapainot ovat viime vuosina jääneet pieniksi.
"Asia ei ole aivan yksiselitteinen eikä luvuista vielä saa tilastollista näyttöä, mutta valitettavasti suunta näyttää huonolta", KTTK:n viljalaboratorion johtaja Mirja Kartio toteaa.
KTTK on seurannut viljan laatua otantatutkimuksilla vuodesta 1966 alkaen. Vuosittain toista tuhatta maatilaa lähettää viljasadostaan lajikekohtaiset näytteet, jotka analysoidaan KTTK:n viljalaboratoriossa.
Tulokset kertovat esimerkiksi, että viljojen hehtolitranpaino ja tuhannen siemenen paino olivat vuosina 1995-2001 pienemmät kuin 1990-1994.
"Luvut riippuvat tarkastelujaksosta. Jos vertaa vuosien 1971-1994 hehtolitrapainoja EU-aikaan, huomaa, että EU-aikana hehtolitrapainot ovat nousseet. Lajikkeet ovat parantuneet ja viljaa käsitellään enemmän kuin 70-luvulla, joten hehtolitrapainokin paranee. Jos vertailukohtana ovat lähivuodet ennen ja jälkeen EU:ta, viljan laatu on huonontunut", Kartio sanoo.
Syiksi viime vuosien pieniin hlp-lukuihin Kartio mainitsee kuivat ja kuumat kesät. Säiden lisäksi pienempiä hehtopainoja selittää moni muukin seikka, esimerkiksi vähentynyt tautien torjunta sekä peltojen perusparannusten laiminlyönti.
Sakoluvuissa menossa hyvä putki
Kuivat ja kuumat kesät, tai lähinnä kuivat syksyt, näkyvät myös vehnätaulukoissa. Vuoden 1993 jälkeen kevätvehnän sakoluku on vain kerran jäänyt alle 200, syysvehnän sakoluku kolme kertaa. Sakolukua on perinteisesti pidetty vehniemme tärkeimpänä ja kriittisimpänä laatumittarina. Vaikka hehtopainot ovat pienentyneet, sakoluvun suhteen on EU-aikana tuotettu laatuvehnää.
Jos sakoluku on alle 200, vilja ei sellaisenaan sovi jauhon valmistukseen. Vilja käyttöarvo on keskimääräinen, jos sakoluku on 250-300.
Viljan valkuaispitoisuus on viime vuosina ollut suuri. Erityisesti Kartio mainitsee kauran, jonka valkuaispitoisuus on EU-aikana ollut tosi korkea paria poikkeusta lukuun ottamatta.
"Säät vaikuttavat tähänkin. Samoin surkastuneiden jyvien määrään ja rikkapitoisuuteen. Yleensä kuivana kesänä viljan valkuaispitoisuus on suuri, ja viljassa on paljon pieniä ja surkastuneita jyviä. Joinakin vuosina on ollut vaikeuksia löytää interventioon sopivaa ohraa, kun siellä rikkapitoisuus saa olla korkeintaan 12 prosenttia."
Saara Salonen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö 5/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |