Viljelysuunnitelma 
- juolavehnän torjuntasuunnitelma

Kymmenen vuotta sitten tärkein luomusuunnitelman lähtökohta oli ravinnehuollon maksimointi systeemin toiminnan varmistamiseksi ja vasta toissijaisena tavoitteena "oheiskasvien" hallinta. Tuumattiin, että palataan siihen sitten, kun aihetta ilmenee.

Sittemmin aihetta on ilmennyt. Niinpä nyt luomuviljelyn kiertosuunnitelman tavoitteena on sadontuoton lisäksi kestorikkakasvien ennakoiva torjunta. Molemmat ovat painoarvoiltaan suunnilleen samanlaiset.

Käytäntö on osoittanut, että luomutuotannossakin on mahdollista selviytyä voitolle juolavehnästä määrätietoisella työllä. Nykyisen tietämyksen varassa ja käytössä olevilla laitteilla juolavehnän hallinta on kaikille mahdollista. Kemiallinen torjunta on vain väliaikainen ratkaisu. Muutama vuosi sitten julkaistu tutkimus osoitti, että juolavehnä on lisääntynyt vuosikymmenien kuluessa huolimatta siitä, että yhä tehokkaammiksi mainostettuja torjunta-aineita on tullut markkinoille. Pysyvämpi ratkaisu vaatii suunnitelmallisen, jatkuvan ja ennakoivan torjuntajärjestelmän.

Torjunta perustuu pitkän tähtäimen puitesuunnitelmaan, joka on vähintään viisivuotinen. Puitesuunnitelmaan merkitään kasvilajit vain lajiryhmittäin. Näin saadaan paremmat mahdollisuudet vuosittaisiin kasvivalintoihin. Puitesuunnitelma on pohja, joka antaa perusrytmin typensitoja- ja sen kuluttajakasviryhmien vuorotteluun. Tämän sykkeen noudattaminen ylläpitää pellon kasvukunnon. Sen noudattamiseen eivät vaikuta vuodet, eivät märät eivätkä kuivat kasvukaudet.

Lyhyen tähtäimen suunnitelmassa, joka katsoo tämän ja ensi vuoden pituisen jakson, määritellään yksityiskohtaiset juolaa ennakolta torjuvat viljelytoimet. Juolavehnä pelkää pimeää. Sen vuoksi paras ennalta ehkäisevä toimenpide on nopeasti maan peittävän, varjostavan kasvuston aikaansaaminen. Hyvät kasvuolot ja hyvin itävä, voimakas ja elinvoimainen siemen ovat avainasemassa. Pääsääntöisesti viljat kannattaa kylvää ensin ja herne ja rypsi viimeisiksi myös yksivuotisten rikkakasvien hallinnan vuoksi. Ilman suojaviljaa nurmea ei kannata perustaa keväällä, vaan vasta heinä-elokuun vaihteessa puolikesannon jälkeen.

Sänkimuokkaus heti puinnin jälkeen kurittaa hengiltä sänkeen eksyneet juolavehnän oraat tehokkaasti. Jos hermot kestävät, niin juolan voi antaa kasvaa kompensaatiopisteeseensä ennen muokkausta. Kompensaatiopiste on se vaihe, kun juuriston ravintovarasto on syöty tyhjäksi ja uusia eväitä aletaan ladata juurakkoon päin. Lämpimänä syksynä juolavehnä saattaa ennen talven tuloa keritä kehittyä useampia kertoja kompensaatiopisteeseen, jolloin aina pitäisi joutua pyyhkäisemään se pois päiviltä. Tämä on väsytystaktiikkaa. Huolellinen kyntö juuri talven alla heikentää sen mahdollisuuksia selviytyä seuraavan kesään.

Puolikesanto sopii erinomaisesti syysviljan tai siemennurmen perustamisvuodelle. Keväästä kylvöön saakka seurataan juolan kehittymistä ja isketään aina sopivimpaan aikaan tehokkailla muokkausvälineillä. 

Rankin ja kallein vaihtoehto on avokesannointi. Koko kasvukauden kestävää avokesantoa ei passaa ilmoittaa CAP-kesantona, sillä se pitää sopimusehtojen mukaan kylvää kasvipeitteiseksi seuraavaa talvikautta varten. Toivottavasti ympäristötukiohjelmaa uusitaan tulevina vuosina niin, että tämä juolavehnän torjunnan kannalta järjetön velvoite jää historiaan. Kun kerran luomusopimukset ovat viljelysopimuksia, niin myös järkevä viljelytekniikka pitää sallia.

Avokesannoinnin paikka viljelykierrossa on ongelmallinen: avokesannoidako parhaassa typpivarannossa olevassa vai kierron köyhimmässä vaiheessa? Nopean kompensaatiopisteen saavuttaminen edellyttää, että juurakolla on runsaasti liukoista typpeä tarjolla, sillä juolavehnä on typen suosija. Tällä perusteella kesannoinnin paikka olisi parhaan typpilatauksen jälkeen. Mitä paremmat edellytykset juurakon kehittymiselle ovat, sitä suurempi osa juurakoista käyttää vararavintonsa laihon kasvatukseen. Niukkaravinteisessa vaiheessa juurakko voi mennä lepotilaan ja odotella parempia aikoja maan pinnalle pyrkimiselle. Näin ollen väsytystaktiikka ei kunnolla pure.
Lisää juolavehnän elämäntavoista "Juolavehnä peltojen rikkakasvina" Kasvinsuojeluseuran julkaisu nro 99/2003.