Kesäaikaan meijeriin tuleva maitomäärä putoaa, kun maitomäärä suhteutetaan siemennyksiin. Syyksi Valion kehityspäällikkö Juha Nousiainen nimeää laiduntamisongelmat. Laiduntaminen ei ole helppo laji.

"Heinäkuusta lokakuuhun maitoa ei tule meijeriin niin paljoa kuin siemennykset antaisivat myöten. Lehmät eivät saa riittävästi laidunrehua tai lisärehua, jos laiduntamisessa ei onnistuta", Nousiainen toteaa.

Laiduntaminen ei aina suju nappiin. Aloitus voi jäädä liian myöhään, laidunkierto voi olla liian hidas tai nopea, lisärehun jakaminen voi jäädä liian myöhään, samoin laidunkauden lopettaminen voi venyä liian pitkälle.

"Omaa tilannetta voi katsoa Maitoisa-palvelusta nettiosoitteessa www.mloy.fi. Sieltä näkee laiduntamisen onnistumisen, kun voi verrata omaa maitopoikkeamaa suhteessa muihin tiloihin", Nousiainen sanoo.

Jos laiduntaminen ei ole oikein onnistunut, onnistuneen talviruokinnan aikana maitoa voi tulla esimerkiksi kolme kiloa lehmää kohti päivässä enemmän kuin muilla, mutta kesällä kolme kiloa vähemmän. 

Laiduntaminen on tarkkailukarjoissa vähentynyt. EU-aikana laidunrehun osuus ruokinnasta on vuosittain vähentynyt noin yhden prosenttiyksikön verran. Karjakoon kasvaminen on monella tuonut käytännön laiduntamisongelmat vastaan.

"Jos karjassa on 60 lehmää, jotka tuottavat päivittäin 25 - 30 kiloa ja laitumelta saadaan 50 - 60 prosenttia rehuyksiköistä, laidunalan tarve alkukesästä on kymmenisen hehtaaria. Loppukesästä laidunalaa tarvitaan jo 21 hehtaaria", Nousiainen laskee. 

Sadan lehmän karjassa loppukesän laiduntarve samalla tuotoksella liikkuu jo 35 hehtaarissa, vaikka laitumet olisivat hyvässä kunnossa ja kierto asiallisesti hoidettu. 

Ajoissa
laitumelle


Laidunkauden aloittamisessa ei pidä suotta viivytellä. Kun nurmi on kymmensenttistä, lehmät viedään laitumelle ensimmäisen kerran. Lehmät pidetään silloin vielä täydellä sisäruokinnalla.

"Jos päästää heinän 30-senttiseksi ennen laiduntamisen aloittamista, nurmi kasvaa niin rajusti, että siinä ei pysy mukana. Jos laitumen hyväksikäyttöaste jää 50 prosenttiin, tappiot ovat noin 2000 rehuyksikköä hehtaarilta", Nousiainen muistuttaa.

Timoteivaltaisia lohkoja ei pitäisi syöttää alle kymmensenttisiksi, ettei timotein jälkikasvu kärsisi. Nousiainen suosittelee syöttämään samaa lohkoa korkeintaan kolmesta neljään päivään, alkukesällä vain päivän tai pari, etteivät lohkojen kasvut karkaa käsistä.

"Jokaisen kannattaisi opetella arvioimaan tarjolla olevan laitumen määrä. Hyvä tavoite on yli 20 kiloa kuiva-ainetta vuorokaudessa. Myös laidunrehun laadun voi määrittää Artturi -säilörehun analyysillä", Nousiainen sanoo.

Laitumen kasvun ennakointi on keino pitää maidontuotanto tasaisena. Tarkkailussa pitäisi olla seuraava laidunlohko tai -kaista, ja sitä seuraava. Missä kunnossa ne ovat? Entä lähtikö edellinen kasvuun syötön jälkeen? Jos laidunrehusta on tulossa puutetta, on parempi panostaa lisäruokintaan liian aikaisin kuin liian myöhään.

Päinvastaisessa tilanteessa, kun rehua on enemmän kuin lehmät syövät, jää hyökylaikkuja ja syömättömiä alueita, lisäruokintaa pitää vähentää. Laitumen puhdistusniitto pitää myös tehdä heti.

Lupaava
osittaislaidunnus


Jos laiduntamiseen sopivia lohkoja on niukasti, Nousiainen suosittelee osittaislaidunnusta. Siinä lehmät ovat alkukesän yöt laitumella ja päivät sisällä, loppukesällä päinvastoin.

"Osittaislaidunnuksesta on lupaavia tuloksia. MTT:n Maaningan tutkimuksissa kesäkuun 11. päivänä lehmät söivät iltalypsyn ja aamulypsyn välissä 265 minuuttia, kun taas päiväsaikaa 200 minuuttia. Elokuun puolessa välissä yösyönti oli selvästi vähentynyt ja päiväsyöntiin käytetty aika pidentynyt", Nousiainen kertoo.

Kokeen tuloksena osittaislaidunnuksessa olleen ryhmän syönti kasvoi 13 prosenttia verrattuna sisäruokintaryhmään. Samalla maitotuotos kasvoi 3,9 kiloa lehmää ja vuorokautta kohden.

"Osittaislaidunnus selvästi siis paransi tuotosta. Laidunalan tarve osittaislaidunnuksessa on noin puolet koko ajan laiduntamiseen verrattuna", Nousiainen toteaa.

kansikuva

SISÄLTÖ 2/2005

  • Kasvinviljely
  • Edessä 150 hehtaarin urakka
  • Suurtehokuivuri vaihtoehto kotikuivatukselle
  • Kuivauspalvelu käytännössä
  • Nurmen korjuuaikatiedotus
  • Tänä kesänä lasketaan satokomponentteja
  • Tehoisa lämpösumma kertoo kasvuajan
  • Taselaskurit tehokäyttöön
  • Raisiolla tavoitteena 2000 hehtaarin camelina-ala
  • Camelinaan pätevät samat säännöt kuin rypsiin
  • Kasvinsuojelu on iso haaste laatuviljan tuottajalle 45
  • Kotieläintalous
  • Onnistunut laidunnus pitää tuotoksen tasaisena
  • Oikea osoite karjanlannalle
  • LSK-karjalla korkeaan tuotokseen
  • Pelso on lapinkarjan turvapaikka
  • Terve eläin:
  • 16-sivuinen liite: Lisäporsaita ruokinnallisin keinoin
  • Talous ja markkinointi
  • Myyntiveroon ilman tuplaverotusta
  • Suomen Rehu ostaa Mildolan
  • Suomen Rehu on meille oikea ostaja
  • Lännen Tehtaat on kotimainen elintarviketalo
  • Ympäristökoneiden markkinat kasvussa
  • Soklex tuo sähäkkyyttä ja säästöjä myös navettaperustusten tekoon
  • Ite tehty vesihuoltolinja
  • Uusia paloturvallisuusmääräyksiä vaikea toteuttaa
  • Kasvintuotanto
  • Kevään glyfosaattiruiskutus ajoitetaan muokkauksen mukaan
  • Gramma-aineiden käyttöä olisi vara lisätä
  • Torjunta-aineiden hinnat halpenevat
  • Strobi sekoitetaan muuntyyppisen aineen kanssa
  • Sopiva fosforin määrä?
  • Luomupellervo
  • Metsä
  • Kantojen korjuu energiapuuksi kasvaa
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Vaaran paikka
  • Antinpoika
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla