Olkea on yritetty polttaa Suomessa useaan otteeseen. Menestys on ollut heikonlaista, eikä olkea polttavia lämpölaitoksia ole juurikaan toiminnassa edes maatiloilla.Tilanteeseen on tulossa muutos. Olki palaa ja lämmittää myös kotimaisilla laitteilla.

Syynä huonoon menestykseen ovat olleet kuivan oljen korjuun vaikeus, pätevien korjuumenetelmien puute, varastoinnin suuri tilantarve ja kelvollisten kotimaisten polttolaitteiden olematon tarjonta. 

Biofire Oy Kauhajoen Nummijärveltä järjesti oljen koepolttokokeen Marko ja Matti Nummijärven omistaman Kauhanummi Oy:n lämpökeskuksessa huhtikuun lopulla. Lämpökeskuksessa on Vapon aikanaan asentama Tulikko-kattila, johon Nummijärvet hankkivat Biofire Oy:n 200 kilowatin palopään puolisen vuotta sitten.

Lämpökeskuksessa on viime talven mittaan poltettu enimmäkseen jyrsinturvetta. Kun jyrsinturve on palanut moitteetta koko talven, heräsi ajatus oljen polttokokeista. Jo alkuun tiedettiin, että oljen on oltava kuivaa ja hyvin silputtua, jotta kannattaisi edes yrittää. Tällaista silppua saatiin Jalasjärveltä ajosilppuriyrittäjä Toni Harjulta. Hän silppusi Claas Jaguarillaan viime syksynä muutamalle asiakkaalle olkea kuivikkeeksi.

Olki kulki hyvin
kuljettimissa


Alle viidentoista prosentin kosteudessa oleva olki oli silputtu 30 millimetrin teoreettista silpun pituutta käyttäen. Harjun mukaan Claas Jaguar pystyy paljon parempaan, jopa alle 10 millimetrin teoreettiseen silpun pituuteen. Sitä ei ollut kuitenkaan missään saatavilla, koska kukaan ei vielä syksyllä tiennyt tulevista kokeista. 30 millimetrin mittaiseen silppuun oli siten tyytyminen.

Vastoin odotuksia kyseinen silppu kulki moitteetta Biofiren varastomakasiinista ruuvia myöten palopäähän. Asiaa auttoi varmasti se, että Biofiren syöttöruuvin putki on 220 millimetriä läpimitaltaan ja syöttöruuvin halkaisija on 200 millimetriä. Myös vuorotahtiin liikkuvat tankopurkaimet vaikuttivat tarpeellisilta. Olki kulki purkaimilta ruuville ja ruuvilla edelleen palopäähän. 

Silpun seassa olevat muutamat pitkähköt korrenpätkät aiheuttivat lievää kietomistaipumusta, jota ruuvi valitteli toisinaan. Syöttö piti olla jyrsinturpeeseen verrattuna varsin suurella, jotta olkea olisi tullut palopäähän riittävällä teholla. Tehomittauksia ei tehty. Melko luottavaisesti voi kuitenkin arvioida palopään polttaneen olkea 100 - 150 kilowatin teholla.

Toimitusjohtaja Reijo Santalan mukaan olki kannattaisi silputa mahdollisimman lyhyeksi. Se keventäisi oleellisesti kuljettimien kuormaa. Talven mittaan on havaittu, että jyrsinturpeella kuljettimet toimivat kevyesti ja kaikin puolin moitteetta. Claas Jaguarille riittävän lyhyen silpun tekeminen ei ole mikään ongelma.

Moitteetonta
palamista


Olki paloi Biofiren palopäässä yli odotusten. Oljen tuhkaa pidetään vaikeana käsitellä mille tahansa palopäälle. Biofiren hydraulikoneikon liikuttelema arina selvisi oljen tuhkasta täysin moitteetta.

Myös Marko Nummijärvi ihmetteli arinan toimivuutta, kun oli kuullut oljen tuhkan hankaluudesta. Hänen mukaansa oljen tuhka teki vähemmän kuonakakkuja kuin jyrsinturpeen tuhka. Hän oli juuri polttanut erän jyrsinturvetta, joka tuhkapitoisuus oli yli 12 prosenttia. Siitäkin Biofiren arina oli selvinnyt täysin ongelmitta, vaikka kuonakakkuja syntyikin. Automaattisella tuhkaruuvilla ei ollut mitään vaikeuksia tuhkan käsittelyssä.

Pitkähköt pätkät oljen seassa tekivät syötöstä palopäähän hieman epätasaista. Olki tuli ruuvilta tiiviinä paakkuna. Paakku pysyi pitkään muodossaan leviämättä arinalle, eikä tästä syystä syttynyt heti kauttaaltaan. Vaiva tuskin on kovin merkittävä. Palaminen jatkui kuitenkin moitteetta paakun hajottua.

Santala pitää selvänä, että paakkuileminen korjaantuu itsestään, kun käytetään lyhyempää silppua. Hän on jo tämän kokeen perusteella valmis toimittamaan olkea polttavan laitoksen sellaista mahdollisesti tarvitseville. Santala on sitä mieltä, että olkea ei kannata korjata syksyllä. Se on hankalaa jo säiden takia. Hänen mielestään keväinen korjuu onnistuu säiden puolesta parhaiten. Olki on keväällä perstunutta ja silppuuntuu siten helposti. Talven mittaan siitä vähenee myös kuljettimia haittaava sitkeys.

Muovituubi sopii
oljen varastointiin


Olkisilppu on kevyttä tavaraa. Polttokokeen toimijat arvioivat koe-erän kuutiopainoksi vaivaiset 100 kiloa. Niinpä se tarvitsee runsaasti varastotilaa. Tässä vaiheessa vaikuttaa edullisimmalta varastointiratkaisulta silpun tunkeminen tuubimuoviin.

Rani Plast pystyy tekemään tuubimuovia, jonka halkaisija on neljä metriä. Aimo Kortteen konepaja valmistaa sullojaa, jolla tuollainen muovituubi voidaan täyttää. Sitä ei tosin ole olkisilpulle tarkoitettu, eikä sitä ole sillä kokeiltu. Silti on päivän selvää, että riittävän tehokas sulloja voidaan rakentaa.

Karkea laskentatoimi osoittaa, että nelimetrisessä muovituubissa kuutiometriä kohti tarvitaan vain neliömetri muovia sisällön suojaamiseen. Näin muovikustannus jää hyvin pieneksi. Lisäetua saadaan siinä, että sulloja pakkaa tavaran melko tiiviisti tuubiin. Pakkauksen tiiviyttä voidaan helposti säätää. Näin kuutiopaino nousee. Kuinka paljon sitä voidaan nostaa, on valitettavasti kokeilematta. On luultavaa, että tuota edullisempaa oljen varastointimenetelmää ei löydy.

Aumoja voidaan tietenkin käyttää. Niiden etu on se, että sullojaa ei tarvita. Auman paikka on kuitenkin valittava huolella, etteivät pinta ja sadevedet kastele auman pohjaa. Muovia tarvitaan paljon ja se on kiinnitettävä hyvin. Sen on suojattava auman ottorintausta myös purkuvaiheessa. Tämä on kova vaatimus etenkin silloin, kun aumaa puretaan hitaasti omaan käyttöön.

Ruokohelpi
palaa myös


Jos kerran syksyllä silputtu olki palaa, niin keväällä korjattu ruokohelpi palaa varmasti yhtä hyvin tai paremmin. Asialla on tavaton merkitys, sillä ruokohelven sadontuottokyky on toistaiseksi energiakasveista paras. Siitä saa keskiverto viljelijäkin lähes omakotitalon vuotuisen lämmöntarpeen verran energiaa hehtaarilta. Pienpolttoon ei vain ole toistaiseksi ollut laitteita tarjolla.

Biofiren palopään salaisuus on sen koossa. 200 kilowattinen palopää on ulkomitoiltaan suurempi kuin omakotitalon kattila. Palopäässä on polttoaineelle runsaasti tilaa levittäytyä ja kaasuuntua. Myös takaisinsäteily on suurten mittojen takia vähäistä. Palaminen on siten suurellakin teholla vakaata ja tuhkan sulaminen olematonta. 

Kun polttolaitteet ovat samat, millä hake, palaturve ja jyrsinturve palavat moitteettomasti, niin laitteistopuoli alkaa olla kunnossa. Marko Nummijärvi sanoo kokeilleensa myös kuiviketurpeen polttoa, eikä siinäkään ollut mitään ongelmia. Esimerkiksi tuhkan suhteen se on jopa parempi polttoine kuin jyrsinturve.

Näyttääkin siltä, että kotimainen, vieläpä suhteellisen edullinen oljen ja ruokohelven polttoratkaisu on viimein löytynyt. Lisää käytännön kokeita kuitenkin tarvitaan, ennen kuin aivan varauksetta uskaltaa systeemiä kenellekään suositella. Tämä on kuitenkin vain toimittajan mielipide. Pitkän kokemuksen omaavalla Reijo Santalalla ei epäilyksiä liiemmin ole. Se on selvää, että tietyistä perusasioista ei voi tinkiä piiruakaan.

Oljen/ruokohelven kosteuden pitää olla 15 prosentin tietämissä. Märän oljen polttaminen on niitä vaikeimpia asioita tässä maailmassa. Kuljettimien toiminnan helpottamiseksi silpun pitää olla mahdollisimman lyhyttä ja tasamittaista. Silpun teoreettinen mitta tulisi mielellään olla 10 millimetrin tienoilla, jopa tuotakin lyhempää. 

Kevätkorjuu on ehdottomasti syyskorjuuta parempi. Korjuusta vielä sen verran, että ylivoimaisesti parhaalta vaikuttaa juuri ajosilppurikorjuu, ainakin tätä polttomenetelmää varten. Syitä on monia. Ruokohelven kevätkorjuun suurin ongelma ovat varisemistappiot. Jopa puolet sadosta on helppo menettää huolimattomalla korjuulla. 

Toni Harjun Claas Jaguarissa on suoraniittopää, jonka työleveys on yli viisi metriä. Sillä varisemistappiot jäävät pakostakin minimaalisiksi, koska tavara menee suoraan koneen syöttöteloille. Lisäksi korjuuteho on hurja. Hyvillä lohkoilla kolmen hehtaarin tuntisaavutus on helppo nakki.

Pystyvätkö nykyiset sullojat vastaamaan Claas Jaguarin haasteeseen, on kokeilematta. Riittävän tehokkaan sullojan valmistaminen ei kuitenkaan ole erityisen haastava tekninen suoritus. Jos sellaisia tarvitaan, niitä myös valmistetaan.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 5/2006

  • Kasvinviljely ja energia
  • Täysosuma oljen polttokokeessa kotimaisilla laitteilla
  • Etanoli polttoaineena
  • Altia selvittää liikenne-etanolin valmistusmahdollisuuksia
  • Lännen Tehtaat suunnittelee suurta etanolitehdasta Säkylään
  • St1 Biofuels ilmoittautui etanolikilpaan
  • Seitsemän hehtaarin kaurat pitävät tilan kuumana
  • Ruokohelpin korjuu roudan päältä
  • Ranskassa suorakylvössä 8 tonnin satoihin
  • Ranskalainen Berthoud vie ruiskuja 50 maahan
  • 100+
  • Perennamatolle löytyy markkinarako
  • Muuntogeeninen ruoka testatuinta ja valvotuinta
  • Syötävät rokotteet ja insuliini ovat geenitekniikan tuotteita
  • Kehitysmaat torjuvat nälkää gm-kasveilla
  • Perusturvaa kännykällä
  • Navettaretkellä Kanadassa
  • Panostusta hyvinvointiin parsinavetassa
  • Lehmille raitista ilmaa - luonnollisesti
  • Kotieläintalous
  • Pientä helpotusta navetoiden paloteknisiin vaatimuksiin
  • Ilmaisimella apua hiljaisen kiiman havaitsemiseen
  • Lehmien rakenneongelmat ratkaisematta
  • Kanadalaista rakennearvostelua
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Emakko porsii - synnytysavun opas
  • Luomu-Pellervo
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • 100+ Terveys
  • Nollarajalla
  •  
  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 15.6.2006 ja Kodin Pellervo 18.5.2006.