Onnistunutta tuotekehittelyä:
Perennamatolle löytyy markkinoita

Alussa oli pieni pala maata, hyvä ammattitaito, kova halu yrittää ja vankka usko tulevaan. Sinne, Lavian Kivijärvenmaahan Juhan kotitilasta ostamilleen maille Tiina ja Juha Rampa ryhtyivät rakentamaan ensimmäistä kasvihuonetta vuonna 1989 ja perustivat Satakunnan Taimitukun.

Vuosien mittaan yrityksestä on kehittynyt Suomen suurimmaksi sanottu perennatarha. Viime vuoden lopulla Satakunnan Taimitukku sai Vuoden maatila 2005 -palkinnon.

Rampan pariskunnan moderni, palkittu yritys on myös Suomen ainoa yksityinen puutarha, jossa perennoja lisätään mikrolisäyksen keinoin perinteisten konstien lisäksi.

Kolme vuotta sitten kahden puutarhurin yrityksessä pohdittiin, miksi nurmikkoa siirretään, mutta ei kukkasia. Siirtonurmikkoa on kasvatettu ja markkinoitu jo kauan.

"Niin me lähdimme kokeilemaan maanpeitekasveista perennamattoa siirtonurmikon tapaan. Nyt teemme neljättä vuotta tilauksesta asiakkaan haluamista kasveista 40x60 sentin kokoisia perennamattoja, joita asiakas voi istuttaa kuin siirtonurmikkoa. Se peittää kerralla pohjan niin, etteivät edes rikkaruohot pääse kasvamaan."

Lavialaisia perennamattoja istutettiin kesällä 2005 myös ns. Pikkuparlamentin puistoon Eduskuntatalon viereen, kun pääkaupunkiin odotettiin MM-kisoja.
"Siihen 40x60 sentin perennamattoon istutetaan keskimäärin 13 kasvia ja periaatteessa mikä tahansa rönsyä kasvattava kasvi käy. Paljon olemme tehneet mattoja kurjenpolvista, maksaruohoista, rönsyleinikeistä, rönsyansikasta. Perennamatot muodostavat myynnistämme nyt 6-7 prosenttia eli ovat hyvä lisä." 

Yrittäjyys virtaa suonissa

Juha Rampa on valmistunut Lepaan puutarhaopistosta suunnitteluhortonomiksi. Ennen sitä sekä Juha että Tiina olivat valmistuneet puutarhureiksi. 

"Olimme tutustuneet jo aikaisemmin ja ajattelimme, että merkonomin koulutuksella olisi käyttöä yrityksessä. Niin kuin on ollutkin", sanoo yrityksen kirjanpidosta ja paperitöistä vastaava Tiina Rampa.

"Ja minä huomasin kyllä jo puutarhaharjoittelupaikoissani miettiväni koko ajan, miten tämän ja tuon asian voisi hoitaa paremmin, jos saisi itse päättää asioista. Eikös se ole yrittäjän merkki", kyselee Juha Rampa. 

Yrittäjiksi ryhdyttyään Rampat ovat rakentaneet koko ajan. Joka vuosi on tehty muutama sata neliötä lisää; kasvihuonetta, varastoa, sosiaalitiloja, laboratoriota. Oma kotikin tehtiin kaiken keskelle, heti ensimmäisen kasvihuoneen jälkeen.

"Tänä kesänä olemme ajatelleet pitää tämän tontin rakentamisessa ainakin välivuoden. Ryhdymme tekemään mökkiä tuohon vähän matkan päähän Karhijärven rantaan, kauas ei tästä mökkeilemään kerkiäisi koskaan", sanovat Juha ja Tiina Rampa.

Valmistakin on tullut: 8000 neliötä kasvihuonetta ja yli 3000 neliötä muuta katettua tilaa. Ja tunnustuksiakin on toimistohuoneen seinässä kehystettyinä jo muutama neliö. 

Viime vuonna tunnustuksia napsahti jo kaksin kappalein: Lavian yrittäjien Vuoden yrittäjäpalkinto 2005 ja valtakunnallinen Vuoden maatila -palkinto. Vuoden maatilan valitsevat ProAgria Maaseutukeskusten liitto ja Innovation Networks Oy yhteistyökumppaneinaan Elintarviketeollisuusliitto, MTK ja Tapiola.

On pakko erikoistua

Alkuvuosina Satakunnan Taimitukussa viljeltiin myös koriste- ja marjapensaita sekä hedelmäpuita, mutta tämän vuosituhannen alussa päätettiin keskittyä pelkästään perennoihin.

"Ennen taimiala oli sekatavarakauppaa ja asiakkaat halusivat saada monenlaista samasta myymälästä. Mutta kilpailu on muuttanut asetelmia, nykyään on kustannustehokkuus ennen kaikkea kaikkialla. Ja kai ihmisten elämäntapakin on muuttunut", juttelee Juha Rampa.

Asiakkaina ovat puutarhamyymälät, viherrakentajat, kaupungit, kunnat ja seurakunnat kautta koko Suomen, Rovaniemeltä Helsingin seudulle. Noin 95 prosenttia myydyistä taimista on omaa tuotantoa.

"Ja jos lähtee isolla rekalla Rovaniemeltä hakemaan taimikuormaa etelästä, on aivan samantekevää, hakeeko sen täältä Lavian Kivijärvenmaasta vai Tampereen kupeesta." 

"Puutarha-ala on tavattoman moninainen ja yrittäjän on pakko erikoistua. Puutarhalla voidaan kasvattaa avomaanvihanneksia, kasvihuonevihanneksia, leikkokukkia, ruukkukasveja ja puistopuolella erikoistua vaikka rakentamiseen, suunnitteluun tai hoitoon. Jokainen ala tarvitsee erikoisosaamista, koska kilpailu on kovaa", luettelee Juha Rampa.

Lisäksi alan muutokset ovat nopeita ja perusteellisia.

"Vielä 1980-luvulla sovittiin viikko, jolloin taimet toimitetaan asiakkaalle. 1990-luvulla piti jo sopia päivä. Nyt pitää viikkokausia aikaisemmin tietää ja sopia, että taimet ovat tilaajan työmaalla tiistaina 13. kesäkuuta kello 9:ään mennessä aamulla, ja sopimuksista on pidettävä myös täsmällisesti kiinni."

"Valikoiman on nykyään oltava laaja, se on selvä, koska ihmisten pitää saada niitä kasveja, joita he haluavat. Toisaalta se, että samassa kasvihuoneessa kasvaa satoja erilaisia kasveja ja lajikkeita, aiheuttaa joskus myös ongelmia. Joka kasvilla kun on tietysti omat parhaansa, yksi pitäisi kasvattaa alkuun viileässä, toinen tavattoman lämpimässä, yksi kaipaa voimakasta valoa, toinen ei missään nimessä."

Erilaisia säätelyitä varten valtaviin kasvihuoneisiin on sommiteltu varjostavia kaihtimia, pimentäviä kaihtimia, "keskoskaappia", erilaisia valoja jne.

"Meidän lisäksemme tarhoilla työskentelee ympäri vuoden kahdeksan ihmistä ja kausityövoimaa tarvitaan 15-20 henkeä", sanoo Tiina Rampa.
Johtamisessa käytämme maalaisjärkeä

Isovanhemmat eli Juha Rampan vanhemmat asuvat aivan puutarhan vieressä. Tilaa viljelevät Juhan veljet.

"Täällä, tällä kylällä ja seuraavallakin, kaikki ihmiset ovat tuttuja. Ja väitän, että tutut lavialaiset sitoutuvat työhönsä aivan toisella tavalla kuin outo väki jossakin oudossa paikassa. Siksi me tulimme tänne yrittämään ja tiedämme nyt, että teimme oikean valinnan. Olemme kaikki kuin yhtä perhettä, me yritämme yhdessä", kehuu Juha Rampa.

"Me keskustelemme väkemme kanssa asioista. Taannoin, kun rakennettiin uusi ruukutusasema, pohdimme yhdessä, miten se pitäisi tehdä. Jossakin yhteydessä porukka ehdotti, että jos kasvihuoneeseen tehtäisiin vessa ja kahvinkeittopaikka, sujuisivat työpäivät helpommin ja mukavammin. Ne rakennettiin viime kesänä."

"Mielestämme sillä, että ihmiset ovat työssään tyytyväisiä, on suuri merkitys samoin kuin sillä, että he tietävät saavansa sanansa ja mielipiteensä kuuluviin. Ja toki ne ihmiset, jotka koko päivän kasvihuoneessa työskentelevät, tietävät parhaiten, miten työoloja voidaan kohentaa ja elämää helpottaa", sanovat Juha ja Tiina Rampa.

Myös Vuoden maatila -kilpailussa Satakunnan Taimitukku sai huippupisteet strategisesta johtamisesta ja henkilöstöpolitiikastaan.

"Se oli meistä vähän yllätys. Odotimme saavamme pisteitä tuotantopuolesta, mutta johtaminen oli meidän vahvuutemme, vaikka me olemme johtaneet yritystä vain maalaisjärjellä, ilman mitään johtajakoulutusta. No, sainhan minä armeijassa hyvät johtamisopit. Niillä on ollut kyllä tässäkin käyttöä", sanoo Juha Rampa.