Onko Lawsonia päässyt minun sikalaani?

Lawsonia intracellularis -bakteerin esiintymistä sikatilalla voidaan selvittää lähettämällä Eviraan tutkittavaksi kokonaisia kuolleita eläimiä tai ulostenäytteitä.

Lawsonia voi aiheuttaa suolistotulehdusta välikasvatusvaiheessa oleville vieroitetuille porsaille tai lihasioille. Joskus tämä bakteeri voi aiheuttaa voimakkaita suolistomuutoksia myös nuorille täysikasvuisille tai vanhemmille sioille.

Lawsonian esiintymistä kannattaa selvittää, jos sikatilalla todetaan pitkään kestäviä suolistotulehdusoireita kasvavilla sioilla, joiden vieroituksesta on ehtinyt kulua vähintään kaksi viikkoa. Tilalta voidaan toimittaa näytteeksi patologis-anatomiseen tutkimukseen kokonaisia kuolleita sikoja, joilla on esiintynyt tyypillisiä oireita.

On myös mahdollista, että oma eläinlääkäri suorittaa alustavan patologisen tutkimuksen tilalla ja lähettää jatkotutkimuksiin näytteitä muuttuneesta suolesta. Silmämääräisesti tartunnalle tyypillinen muutos on suolen limakalvon selvä paksuuntuminen ja poimuuntuminen erityisesti ohutsuolen loppuosassa.

Diagnoosin
varmistus Evirassa

Evirassa patologis-anatomisen tutkimuksen yhteydessä sian suolesta otetaan näytteitä histologiseen jatkotutkimukseen. Tyypillisenä muutoksena suolesta tehdyissä kudosleikkeissä voidaan mikroskoopilla todeta suolen limakalvon poimuissa normaalia enemmän epäkypsiä epiteelisoluja. Erikoisvärjäyksellä suolen epiteelisoluissa voidaan osoittaa solunsisäisiä hopealla värjäytyviä bakteereja, mikä varmistaa diagnoosin.

Ulostenäytteistä Lawsonia voidaan osoittaa käyttämällä PCR-menetelmää (Polymerase Chain Reaction).

Edellä kuvatuilla tavoilla on tällä hetkellä mahdollisuus todeta Lawsonian esiintyminen tilalla silloin, kun tartunta aiheuttaa sioille suolistotulehdusongelmia. Tieto auttaa tilakohtaisten ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja eläinten tarkoituksenmukaisen hoidon suunnittelussa.

Oireet tai oireettomuus
eivät riitä diagnoosiin

Tilan eläinten kliininen terveydentila ei anna varmaa tietoa siitä, esiintyykö tilalla Lawsonia-tartuntaa vai ei. Tartunnan lisäksi erilaiset altistavat tekijät tilalla vaikuttavat siihen, sairastuvatko siat tartunnan seurauksena vai eivät.

Ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella Lawsonia-tartuntaa voi olla myös sellaisilla sikatiloilla, joiden sioilla ei esiinny suolistotulehdusoireita.

Tartunnan yleisyyttä
Suomessa ei tiedetä

Julkaistuja tutkimustuloksia Lawsonia intracellularis -tartunnan yleisyydestä suomalaisilla sikatiloilla ei vielä ole.

Yksittäisen tilan osoittaminen luotettavasti Lawsonia-tartunnasta vapaaksi on vaikeaa ja edellyttäisi suuren näytemäärän tutkimista eri ikäryhmien sioista. Tilojen luokitteluun tarvittaisiin myös vielä lisää tietoja tartunnan epidemiologiasta.

Tilakohtaisesti tartunnan esiintymistä voidaan selvittää joko ulostenäytteiden tai sikojen verinäytteissä todettujen vasta-aineiden avulla. Ulostenäytteiden heikkoutena on se, että niiden avulla saadaan esille tartunta vain sellaisista sioista, jotka näytteenottohetkellä erittävät bakteeria ulosteessaan. Vasta-aineet ovat yleensä todettavissa pidemmän ajan kuin bakteerit ulostenäytteissä.

Vasta-ainetutkimusmenetelmiä ei meillä ole tällä hetkellä käytössä rutiinidiagnostiikassa. Laboratorioteknisesti nykyiseen verrattuna työtä säästävämpiä uusia vasta-aineiden toteamismenetelmiä kehitetään maailmalla. Nämä uudet menetelmät saattavat tulevaisuudessa helpottaa tilakohtaisen Lawsonia-tilanteen selvittämistä.