Kyytiä viljankuivauksen pääomakuluille

Viljan kuivaus on kallista puuhaa, ja öljyn hintaa tietää kauhistella jokainen. Kiinteät kustannukset rasittavat kuitenkin kuivausta helposti energiakuluja enemmän. Lohtajan Marinkaisissa asuu todistettavasti ainakin 14 viisasta miestä. Nämä perustivat kustannuksia kurittavan kuivuriosuuskunnan.

Kuivurin rakennuspaikka on ihanteellinen: kantava ja helposti kuivatettava. Kuvat Jussi Knuuttila Ville Herlevi sanoi kuivurin avointen ovien päivässä, ettei viljan tai rehun kuljettaminen pikitietä pitkin niiden arvoa paranna. Imuri on liitetty putkistoon joustavalla liitoksella, jottei värinä johdu rakenteisiin. Makuren valmiin rehun kuljetusyksikkö.

Osuuskunnan nimi on Makure. Lopun re-pääte juontunee siitä, että osuuskunta on investoinut viljankuivurin ohella myös rehutehtaaseen. Alku varmaan viittaa Marinkaisiin ja keskiosa kuivaamiseen.
Investointi ei ollut nappikauppaa. Rahaa tarvittiin 500 000 euroa. Sitä saatiin pankista antamalla kiinteistö vakuudeksi.

Kiinteistökiinnityksen täydennykseksi tarvittiin osuuskunnan jäsenten henkilötakaukset. Lisäksi sijoitettiin hikeä, eli osuuskunnan jäsenten työtä. Kuivuri nousi käytännössä lähes kokonaan osakkaiden omalla työpanoksella.
Mitä investoinnilla on saatu? Osuuskunnan tontilla on 340 hehtolitran vetoinen Antti Kuivuri. Kuumaa ilmaa syntyy 500 kilowatin teholla Vac Boost -alipaineuunilla. Viljasiilot vetävät 600 kuutiometriä viljaa ja kuivurin viereen pystytetään myöhemmin pyöreitä varastosiiloja 1 100 kuutiometrin edestä.

Kuivurin tiloissa on Nipere Oy:n toimittama täysimittainen rehutehdas. Tehtaan toimintoihin kuuluu viljojen jauhaminen, komponenttien sekoitus, pelletöinti ja pellettien jäähdytys. Prosessia ohjaa Rivakka WinMix rehunteko-ohjelma. Se on kotimainen, Windows-pohjainen, normaalissa PC-koneessa toimiva tietokoneohjelma. Ohjelmaan on ympätty myös osakkaiden laskutusosio. Systeemi sisältää siis kaikki, mitä rehutehtaissa normaalisti on, aina laskutusta myöten. Koko vain on sovitettu osakkaiden tarpeita myöten.

Pääomakulut kuriin

Tämän hankkeen kirkkain oivallus on ilman muuta pääomakulujen kurittaminen. 500 000 investointi poikii runsaan 60 000 euron vuotuiset pääomakulut. Tyytykäämme tuollaiseen menoarvioon, joka on suunnilleen oikea. Asian voisi toki laskea tarkalleen väärinkin. Kun summaa on jakamassa 14 tilaa – tässä tapauksessa osuuskunnan jäsentä – siitä lankeaa tilaa kohti vain noin 4 500 euron vuotuiset pääomakulut. Sen kanssa pärjää.
Mikäli tilat olisivat toimineet itsenäisesti, tuolla summalla ei ihmeitä olisi tilalla aikaan saatu. No, ehkä kivijalka kuivurille, hieman puutavaraa ja sangen ohut läjä sinkkipeltiä. Makure-osuuskunnan jäsentilat ovat hoksanneet, että heillä on ongelma – vilja pitää kuivata. Nyt ongelma on ratkaistu perustamalla osuuskunta ja keskittämällä tilojen voimavarat sen kautta.
Osuuskunnan henkselit ovat vankemmat kuin yhdenkään tilan yksin. Osuuskunnan jäsentilojen takana on 700 peltohehtaaria, 440 lypsylehmää ja varmaankin likemmäs tuhatpäinen nuoren karjan määrä. Kun tuollainen osuuskunta ryhtyy neuvottelemaan jonkin rehukomponentin hankinnasta ja hinnasta, sitä luultavasti kuunnellaan tarkemmin kuin yksittäistä tilaa. Tässä on ilman muuta mahdollisuuksia säästää myös hankinnoissa.

Oma rehutehdas

Osuuskunta Makuren kaikkien jäsentilojen päätuotantosuunta on maito. Toisella sijalla on naudanlihan tuotanto. Muuta merkittävää ei juuri tuoteta. Tiloilla tarvitaan siis rehua, ja kuivuri suunniteltiin ja rakennettiin alun perin siten, että sinne saatiin sijoitettua rehutehdas.
Rehutehtaan toimittajaksi valikoitui teuvalainen Nipere Oy. Se on toimittanut vastaavan laitteiston myös Pohjois-Pielaveden maatalouspalvelulle. Useita samanlaisia projekteja on kaupantekovaiheessa. Tehtaan tähän mennessä toimittamat laitokset ovat onnistuneet yli odotusten, sanoo myyntipäällikkö Pekka Viirimäki Nipereltä. Niistä saadaan arvokasta kokemusta tulevia projekteja silmälläpitäen.
Rehutehtaan toiminnot voi jakaa karkeasti kolmeen osaan: jauhatukseen, sekoitukseen ja pelletöintiin. Jauhettava vilja tuodaan siiloista spiraaleilla kokoojasuppiloon. Mylly imee viljan sieltä. Jauhamiseen käytetään 15 kilowatin Rivakka vasaramyllyä. Se on asennettu eräsekoittimen päälle, eli se jauhaa suoraan sekoittimen säiliöön. Myllyn karkaistu seula on 130 millimetrin levyinen ja siinä pyörii 20 heiluriterää. Myllyn jauhatusteho on helposti yli tuhat kiloa tunnissa.
Sekoituksen hoitaa vaaka-antureiden päälle asennettu Rivakka eräsekoitin. Sen tilavuus on 1 800 litraa. Sekoitusmoottorin teho on 4 kilowattia. Sekoittimeen tulee jauhon lisäksi neljä rehukomponenttia, joita ei tarvitse jauhaa. Nämä komponentit tulevat joko siiloista tai suursäkkisyöttimistä 90 millimetrin spiraaleilla. Sekoittimeen voidaan annostella myös nestemäistä melassia annostelupumpulla.
Useimpien osuuskunnan jäsenten rehu pelletöidään. Se on varmin tapa estää rehun lajittuminen. Yksi tila ottaa rehunsa sekoitettuna, ilman pelletöintiä. Kysymyksessä on jäsenistön ainoa aperuokintaa käyttävä tila. Muilla on kioskit tai väkirehu jaetaan käsin. Jauhatuksesta ja sekoituksesta veloitetaan tällä hetkellä noin 10 euroa tonni. Pelletöinti maksaa saman verran.
Pellettipuristimena on Liettualainen OGM:n pellettikone. Siinä on 37 kilowatin moottori. Kyseinen pellettikone on valittu järjestelmän osaksi sen toimintavarmuuden ja järeyden takia. OGM-pellettipuristimia on käytössä Suomessa yli 30 kappaletta. Suurinta osaa niistä käytetään puupellettien valmistukseen. Viirimäen mukaan puupellettien puristaminen on rehun pelletöintiin verrattuna huomattavasti raskaampaa. OGM on osittanut kestävyytensä siinäkin tehtävässä.
Ennen pellettipuristinta on puskurisiilo, josta valmis rehuseos menee mikseri- ja syöttöruuvin kautta koneen kammioon. Kolleripyörät painavat rehun matriisin läpi. Pellettien halkaisija on viisi millimetriä.
Rehu kuumenee puristuksessa. Lämmin pelletti nostetaan elevaattorilla pystymalliseen jäähdyttimeen. Siellä pelletit jäähtyvät hitaasti oikeaan lämpötilaan. Ennen valmiin pelletin siirtoa varastosiiloihin siitä imetään pois pöly ja muu irtoaines. Se palautetaan syklonin kautta takaisin puskurisiiloon ja sieltä uudelleen pelletöintikoneelle.
Viirimäen mukaan Rivakka rehunvalmistuslaitteiston hinta asettuu 110 000 ja 160 000 euron välille. Hinta-arvio sisältää arvonlisäveron.