Uusi eläinlääkintähuoltolaki
muuttaa päivystysjärjestelyjä

Uusi eläinlääkintähuoltolaki tulee muuttamaan monilta osin eläinlääkäripäivystystä Suomessa. Joillain alueilla muutoksia on jo toteutettu käytännössä.

Uudessa eläinlääkintähuoltolain luonnoksessa eläinlääkäripäivystys ehdotetaan järjestettäväksi kuntien yhteistyönä yhtä tai useampaa maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Suuremmalla päivystysalueella kunnaneläinlääkärit joutuisivat päivystäjiksi nykyistä harvemmin. Toisaalta päivystyksessä olisi enemmän töitä.
Uudistusta vastustavat pelkäävät, että eläinlääkäri on jatkossa liian kaukana, kun päivystysalueet suurenevat. Lakiehdotuksen mukaan kuntien on järjestettävä kiireellinen eläinlääkäriapu siten, että sitä on saatavilla palvelujen käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä ottaen kuitenkin huomioon maantieteelliset olosuhteet. Joo-o. Niin opasti professorikin koulussa, että lääkettä on annettava oikeaan aikaan ja oikea määrä
Käytännössä maakunnalliset päivystysalueet jaettaisiin pienempiin päivystyspiireihin. Päivystysjärjestelyistä pitäisi kuitenkin sopia yhtenäisesti koko alueella ja tarvittaessa eläinlääkärikäyntejä tehtäisiin piirirajojen ylitse.
Koko maakunnan asiakkaiden yhteydenotot tulisi keskittää yhteen paikkaan. Keskitetty palvelu helpottaisi päivystyksen resurssien jakoa kysynnän mukaan. Puhelinpalvelu hoitaisi eläinlääkärin tulemaan tilalle tai asiakkaan ohjauksen päivystävälle vastaanotolle.
Puhelimeen vastaaja ei olisi eläinlääkäri, mutta tarvittaessa puhelu siirrettäisiin eteenpäin eläinlääkärille.

Lemmikkien
päivystys erikseen

Lemmikki- ja tuotantoeläimille ehdotetaan erillisiä päivystyksiä.
Tämän uudistuksen odotetaan parantavan palveluiden tasoa lemmikkieläinpuolella ja vapauttavan myös suureläinpäivystäjän keskittymään tuotantoeläimiin ilman lemmikkieläinten omistajien ylisuuria odotuksia päivystyspalveluista.

Yksityiset
mukaan

Kunta voisi järjestää eläinlääkäripalvelut itse tai ostamalla ne yksityisiltä eläinlääkäripalvelun tuottajilta. Palvelun tuottaja perisi asiakkaalta kunnan vahvistaman taksan mukaisen maksut.
Tässä on merkittävä muutos nykyiseen eläinlääkintähuoltolakiin verrattuna. Sopiessaan palveluista yksityisten eläinlääkäreiden tai yritysten kanssa kunnalla olisi oikeus hyväksyä mitkä tahansa taksat, eivätkä taksat olisi enää sidottuja kunnalliseläinlääkäritaksaan. Tämä todennäköisesti houkuttaa useita kuntia ostopalveluihin, koska hyväksymällä asiakkailta perittävät korkeammat taksat kunnan maksamaa osuutta voidaan pienentää.
Lakiehdotus velvoittaa kuntia huomioimaan alueella tarjottavat yksityiset eläinlääkäripalvelut suunnitellessaan eläinlääkäripalvelujen mitoitusta. Elintarvikevalvontaan, eläinsuojeluvalvontaan tai eläintautivalvontaan liittyviä viranomaistehtäviä kunta ei kuitenkaan voi siirtää yksityisille.