Kuivuriuunit on rakennettu toimimaan öljyllä. Öljyn hinnalla onkin suora vaikutus kuivauskustannuksiin. Viljan hinta on viime aikoina noussut selvästi, mutta kuivauskustannuksiin sillä ei ole vaikutusta. Oloa saattaa tosin hieman helpottaa, kun kuivauskustannusten prosentuaalinen osuus viljan hinnasta laskee.

Kuivaamiseen ei kuitenkaan ole tarvetta, jos vilja syötetään sioille tai nautaeläimille. Siipikarjallekin kuivaamaton vilja kävisi, mikäli se saataisiin kulkemaan automaattiruokkijoissa. Vilja saadaan säilymään kuivaamatta aivan mainiosti. Eräs keinoista on kaasutiivis jyväsäilöntä. Kaasutiiviin säilönnän käyttö onkin lisääntynyt kohtalaisen rivakasti
Alastarolaisella Timo Eskolalla on kahden syksyn kokemukset kaasutiiviistä säilönnästä. Täyteen ahdettu 1 260 kuutiometrin siilo riittää ruokkimaan 1 500 lihasikapaikkaa vuoden ympäri. Sinne sopii kosteaa viljaa kuiva-aineena saman verran kuin sopisi kuivanakin. Tämä johtuu siitä, että kostea vilja painuu hieman kasaan korkean viljapatsaan painamana. Jotta tornisiilo saataisiin täyteen, oman viljantuotannon lisäksi joudutaan ostamaan 300–350 tonnia rehuviljaa naapureilta.
Siilon vieressä on tilava, ruuvipohjainen kippaussuppilo. Siihen sopii tarvitessa rapiat 350 hehtolitraa kerralla. Taajuusmuuttajalla säädettävä ruuvi vie viljan elevaattorille, joka nostaa sen siilon puoliväliin. Sieltä vilja putoaa esipuhdistajan läpi toiselle elevaattorille, joka vie viljan perille.
Täyttövaiheessa Eskola lisää siiloon hiilidioksidia varmuuden vuoksi. Se on halpa vakuutus viljan pilaantumista vastaan. Pilaantumisesta ei ole toistaiseksi havaittu mitään merkkejä.

Mistä säästöt tulevat?

Eskolan aivoituksissa kaasutiiviin siilon hankintapäätökseen vaikuttivat eniten työnkäyttöön liittyvät seikat. Eskolalla ei ole omaa leikkuupuimuria, vaikka peltoala on jo 180 hehtaaria. Viljat pui urakoitsija.
Puinti voidaan aloittaa hieman tavanomaista aikaisemmin, mikä tietenkin kiinnostaa urakoitsijoita. Urakoitsijat ovat mielissään siitäkin, että puinti jatkuu keskeytyksittä samalla tilalla niin kauan kuin puitavaa riittää.
Kahtakin tehokasta puimuria voidaan mainiosti käyttää yhtä aikaa, eikä vastaanottokyky ole silti lujilla. Puinti on erittäin tehokasta, koska säidenkään kanssa ei tarvitse olla yhtä tarkkana kuin viljan kuivauksen kanssa.
Viljan osto on yksinkertaista ja tarjoajia on riittänyt hyvin. Etupäässä vilja on ostettu kuormittain isolta viljatilalta. Myös pieniltä viljatiloilta on ostettu. Niillä ei useinkaan ole sen paremmin leikkuupuimuria kuin kuivuriakaan, joten tällainen kauppa kiinnostaa. Kuormat punnitaan Juhani Rahkosen toimittamalla ajoneuvovaa’alla. Näytteet otetaan normaalisti ja analysoidaan. Tavarasta maksetaan normaalisti kuivaksi muunnettuna. Kuivaus tapahtuu siis taskulaskimella. Eskolan mukaan systeemi hyödyttää yhtä hyvin myyjiä kuin häntä itseäänkin.
Säästöiksi Eskola laskee myös helpon käsittelyn. Tavara purkaantuu siilosta aina samaan paikkaan. Sitä ei tarvitse siirrellä milloin sieltä, milloin tuolta – joskus hankalistakin paikoista. Skioldin vasaramylly jauhaa tavaran ja puhaltaa jauhosiiloon. Sieltä liemiruokkija ottaa tarvitsemansa määrän. Viljaa kuluu kolmisen tonnia päivässä.
Öljyä tarvitsee ostaa kuivaukseen vain siementä varten. Kuivauskapasiteettia kyllä olisi, sillä tilalla on kaksikin kuivuria. Säästö on tämäkin, vaikkakaan Eskola ei pidä sitä ollenkaan tärkeimpänä.

Siat kasvavat normaalisti

Eskolan mukaan sikojen kasvussa ei ole havaittu eroja kuivaan viljaan verrattuna. Selvää tietenkin on, että viljan kosteus on otettava huomioon. Kuiva-ainetta on sikojen saatava yhtä paljon kuin kuivasta viljasta.
Liemiruokkija on toiminut moitteettomasti, ja myös jauhatus on onnistunut hyvin. Märimmillään vilja on ollut 28-prosenttista. Se jauhaantui kyllä, mutta holvasi jauhosiilossa. Eskolan systeemit ovat vieläkin hieman kesken, sillä hän haluaa katsoa mihinkä suuntaan sikasuhdanteet alkavat kehittyä. Jos kehitys lähtee myönteiseen suuntaan, mylly saatetaan vaihtaa levymyllyyn ja siirrot tehdään lietsolla.
Eskolan mukaan kuluva vuosi tulee olemaan hieman erilainen edelliseen verrattuna. Hän on lisännyt rajusti vuokrapeltojen määrää. Siitä seuraa, että vilja todennäköisesti riittää sioille käytössä olevalta pinta-alalta. Jos viljaa joutuu ostamaan – niin kuin oikein huonon syksyn sattuessa voi aina käydä – asiakkaiksi luultavasti riittävät pienet viljatilat.

 




Uusin lehti

SISÄLTÖ 5/2008

  • Tutkimus: Olenko tuottaja vai yrittäjä?

    Meidän maatila: Hiehoja tilauksesta maitotiloille

    Kotieläimet:
    Nautojen terveystarkkailu täydentyy sorkkahoitotiedoilla

    Luopumistuki:
    Välilasku eläkkeelle

    Kasvinviljely:
    Typpimittauspiste omalle pellolle
    Lannoituksen lisääminen tehostaa kylvöä

    Viljakauppa:
    Pörssivehnän hinta laskee liukumäkeä

    Lannoitteet:
    Hinnat räjähtivät nousuun

    Rehuvilja:
    Kaasutiivis jyväsäilöntä helpottaa puintiruuhkaa
    Menetelmä säästää kustannuksia

    Maidontuotanto:
    Suomen suurin navettaa tähtää kohti 600 lehmää

    Palovaroittimet:
    Viisi laitteistoa vertailussa

    Eläintautien torjunta:
    Täällä asuvat Tanskan terveimmät porsaat

    Luomutuotanto:
    Biisonit ja ylämaan karja lihatalon varmat vetonaulat

    Työterveys:
    Yrittäjän hyvä kunto heijastuu myös tilan tulokseen

    Petovahingot:
    Susiaitoja karjan suojaksi

    Terve Eläin:
    16-sivuinen liite
    Eläinlääkäripäivystys muutospaineissa

    Toistuvat:

    Huomioita
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Silja Vuori, Kimmo Haimi ja Jussi Knuuttila.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 5.6. ja Kodin Pellervo 22.5.2008.