Viljelijöiden ei tarvitse kiikuttaa kasvukaudella kasvustonäytteitä liikkeiden mittauspisteisiin, jos he perustavat typen alilannoitusruudun eli miinusruudun. Miinusruutu korvaa pitkälle lehtivihreämittaukset kuten myös työläät maan liukoisen typen mittaukset.

Kun kasvit miinusruudussa alkavat erottua vaaleampina, maasta vapautunut typpi on käytetty ja kasvusto ikkkunan ympärillä hyödyntää ainoastaan lannoitetyppenä annettuja ravinteita. Jos talousviljelykselle levitetään typpeä 80 kiloa hehtaarille, niin lannoitusikkunaan riittää 50 kiloa. Laita lannoitusikkunaan typpeä vähintään 20 kiloa hehtaarille, jotta maan liukoisen typen vapautuminen käynnistyy samalla lailla kuin lannoitetussa talousviljelyssä.

Miinusruudun käyttö on käytännöllisempi, helpompi ja tarkempi tapa selvittää lohkokohtainen typpitarve kasvukausittain kuin jo käytössä olevat mittarit, laukut ja ylilannoitusruutu.
Miinusruutu tehdään kasvustoon yksinkertaisesti vähentämällä lannoitusta lyhyellä ajomatkalla. Miinusruudussa käytetään typpeä noin 30 kiloa hehtaarille vähemmän kuin mitä normaalisti lohkolle kevätlannoituksessa levitetään.
Typpeä tulee käyttää miinusruudussa kuitenkin vähintään 20 kiloa hehtaarille, jotta maaperässä olevan typen luontainen liukeneminen lähtee käyntiin. Lannoittaminen nimittäin kiihdyttää liukoisen typen vapautumista maasta. Vain luonnonmukaisessa tuotannossa miinuslannoitusikkuna tulee jättää kokonaan lannoittamatta.
Lannoitusikkunasta seurataan typen vapautumista kasvustossa näkyvien värierojen perusteella. Lehtivihreämittauksia tai typpisalkkua ei siis erojen etsimiseen tarvita. Kun miinusikkuna alkaa erottua kasvustossa, tiedetään, että nyt loppuivat kasville käyttökelpoiset luontaiset typpivarat ja kasvusto tulee toimeen enää lannoitteessa levitetyllä typellä.
Tieto on arvokas erityisesti mallasohranviljelijälle, sillä jos näkyvää eroa ei tule ohrapellolla tähkälletulon vaiheeseen mennessä, saattaa sadon valkuaispitoisuus muodostua korkeaksi. Toisin sanoen miinusikkunan avulla voidaan hakea lohkokohtaista typen käytön täsmennystä.

Miinusruutu näyttää
lisätypen tarpeen

Vehnän tuotannossa miinusikkunan käyttö on hyvä työväline, jolla voi suunnitella tarpeenmukaista täydennyslannoitusta. Mitä aikaisemmin miinusruutu erottuu vehnäpellolla, sitä varmemmin ja suurempi annos täydennystyppeä tulee vehnälle antaa, jottei satoa ja valkuaista menetetä.
Vastaavasti myöhään, lähellä lippulehtiastettaa tai sen jälkeen erottuva miinusruutu tarkoittaa, että korkeintaan valkuaisen nostoon tähtäävää lisätypen käyttöä kannattaa enää harkita.

Tarvitaanko
plusruutua?

Lisälannoituksena arvioinnissa käytetään yleensä ylilannoitusta eli plusruutua. Toki plusruudun lisääminen viljelykselle tuo lisätietoa vehnän viljelyyn. Mallasohran tai muiden lajien viljelyssä siitä tuskin on käytännön hyötyä.
Jos vehnäntuottaja on asiasta kiinnostunut, voi miinusruudun lisänä plusruudusta saada tietoa täydennyslannoitusmäärästä, kunhan asian ensin varmentaa lehtivihreämittarilla. Plusruudun heikkous on nimittäin siinä, että koskaan ei tiedä, onko ylilannoitetussa ruudussa jo ylitetty typen käytön optimipiste.

 

Fosforille oma mittaus Jos olet huolissasi fosforin riittävyydestä pelloillasi, voit perustaa miinusruudun myös sen selvittämiseen. Lannoita ruutu fosforivapaalla NK-tuotteella. Värieroja ja kasvua seuraamalla näet, missä vaiheessa kasvukautta fosforivarat alkavat maasta vapautua.