Suomen suurin navetta
tähtää kohti 600 lehmää
Teksti: Jussi Knuuttila
Suomen suurimmassa navetassa Rantsilassa on pian 300 lehmää. Muutaman vuoden sisällä navetan koko kasvaa 600 lehmäpaikkaan, mikäli omistajien suunnitelmat toteutuvat. Suomalaisittain navetta on suuri, mutta maailmalla kokoluokka voidaan katsoa jopa vaatimattomaksi.
Heikki Veli Kokkonen ja Tarja Keihäskoski. Kuva Jussi Knuuttila Suurnakentaminen aloitettiin etualalla näkyvästä lypsyasemasta. |
Uudessa navetassa on tilat 300 lehmälle. Lehmiä oli haastatteluhetkellä 267.
Navetassa pidetään vain lypsäviä tai pian poikivia lehmiä. Nuori karja kasvatetaan tilan vanhoissa rakennuksissa. Myös ummessa olevista huolehditaan niissä.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli noin 1,25 miljoonaa euroa. Siitä vei leijonanosan lypsyasemarakennus kokoomatiloineen ja sinne vievä käytävä. Itse eläinhalli maksoi vain 600 000 euroa. Eläinpaikan kustannus oli siis hieman yli 4 000 euroa. Itse eläinhallin kustannukset olivat vain 2 000 euroa eläinpaikkaa kohti. Eläinpaikat syntyivät siis poikkeuksellisen edullisesti.
Poikkeava kustannusrakenne selittyy sillä, että lypsyaseman mitoituksessa ja kalustuksessa on jo varauduttu seuraavaan laajennukseen. Heikki Veli sanoo silmää räpäyttämättä, että muutaman vuoden kuluttua alkaa seuraavan vaiheen toteutus. Sen valmistuttua tilaa on yhteensä 600 lehmälle.
Mikäli aivan kauheita ei rakennuskustannuksissa tapahdu, tuleva laajennus on erittäin edullinen. Asia on helppo päätellä eläinhallin hinnasta. Tällöin Rantsilassa ilmeisesti toimii navetta, jonka eläinpaikan hinnaksi tuli kaikkineen runsas 3 000 euroa.
Suuruuden tarjoamat taloudelliset edut eivät kuitenkaan lopu tähän. Eivät ne saakaan loppua. Uusien, nykyaikaisten tilojen myötä pystytään panostamaan eläinten hyvinvointiin entistä paremmin. Sen pitäisi kaiken järjen mukaan olla omiaan pitämään tuotokset suurina. Töiden järjestelyihin on saatavissa aivan toisenlaista joustoa kuin mihin on totuttu. Konekannan käyttö on melkoisesti taloudellisempaa kuin pienessä yksikössä. Panosten käytössä ja hankkimisessa on suuria säästömahdollisuuksia.
Heikki Veli sanoo jo nyt huomanneensa, että eläinlääkärin käynnit ainakin utaretulehdusten takia ovat selvästi vähentyneet. Näin siitä huolimatta, että navetta on ollut käytössä vasta viime vuoden lokakuun puolivälistä lähtien. Tavanomaisia käyttöönottoa varjostavia ongelmia, kuten sorkkavaivoja, utaretulehdusta tai vasikoiden terveysongelmia ei ole esiintynyt. Isäntä antaa tästä kiitosta onnistuneelle suunnittelulle. Vasikat toki siirretäänkin heti muualle.
Suunnittelu
loksahti kohdalleen
Navetan suunnittelussa on ollut vahvasti mukana teksasilainen Ted Gribble. Miehellä on kokemusta navettojen suunnittelusta ympäri maailmaa, ei yksin Yhdysvalloista. Myös Jouni Pitkäranta on osallistunut suunnitteluun. Hän on piirtänyt suunnitelmat lopulliseen muotoonsa.
Isäntä pitää lopputulosta erinomaisen onnistuneena. Navetassa on kaikki, mitä tarvitaan, eikä mitään turhaa. Amerikkalaiset maidontuottajat ovat testanneet ja hyviksi havainneet kaikki rakennelmat ja käytännöt. Navetta on toiminut niin kuin pitääkin.
Parsissa on ruhtinaallisesti tilaa, etenkin pituussuunnassa. Toisin kuin luulisi, se on omiaan pitämään parret ja sen myötä lehmät puhtaina. Lehmät makaavat vapaasti ja suorassa, ja puhtaiden lehmien lypsy on tehokasta. Ruokintapöytä on suunniteltu mahdollisimman helpoksi lehmien ruokailla. Sen erottaa eläintilasta vain yksi niskapuomi. Olot ovat niin väljät, että muutama lehmä on käynyt ruokintapöydän puolellakin.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on siinä, että Kokkosen navetta taitaa olla Suomen ensimmäinen, joka on tarkoituksella rakennettu viettäväksi. Kaato on päädystä toiseen 1,25 senttimetriä metrille.
Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi jokainen anturalaatta on viisi senttimetriä alempana kuin edellinen. Kokkonen painottaa, että anturalaattojen asennuksessa ehdoton tarkkuus maksaa vaivan. Kun niiden asennuksessa onnistutaan, muu rakentaminen helpottuu merkittävästi.
Rakentamalla navetta päästä päähän viettäväksi on varauduttu mahdolliseen huuhtelulannanpoistoon. Se on jo käytössä lypsyaseman ja kokoomatilan puhdistuksessa. Toiminta on ollut kiitettävän hyvää. Lypsyaseman käytävät ja kokoomatila puhdistuvat suit sait. Käsityötä jää minimaalinen määrä.
Lypsyasema on 2 x 16 -takaalypsyasema. Siinäkin on varauduttu tulevaan laajennukseen. Laajennus 2 x 24 -kokoon on helppo ja halpa toteuttaa. Ajolaite on näin suurella asemalla oikeastaan välttämätön. Lypsylaitteisto on Westfalia Surgen. Isäntä hieman mutisee, että sen myyjiltä ja asentajilta puuttui selvästi kokemusta tämän luokan lypsyasemista. Kaksi lypsäjää kykenee lypsämään noin sata lehmää tunnissa.
Isäntä on
toimitusjohtaja
Väliotsikon nimitystä on käytettävä Heikki Veli Kokkosesta, vaikka toimitusjohtaja-termi ei perinteisesti maatilalle oikein istukaan. Tämän kokoluokan navetassa asiat ovat jo sillä mallilla, että jos isäntä viihtyy enemmän lypsämässä ja lantaa kolaamassa kuin töitä järjestelemässä, hankintojen teossa ja suunnittelemassa, niin hankkeen kiville menon vaara on suuri.
Tilalla on kuusi palkattua työntekijää. Lisäksi työllistyy lomittajia, eläinlääkäri ja muita palvelun tarjoajia. Isäntäväen tehtävä on valvoa, että talossa tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan. Työt eivät ole vähentyneet, päinvastoin, mutta niitä teetetään entistä huomattavasti enemmän. Tässä tarvitaan väistämättä lahjakasta organisaattoria.
Ison navetan etu on siinä, että työmäärä lehmää ja etenkin maitolitraa kohti on mahdollista saada vähäiseksi. Ihmistyö on maataloudessakin kallein tuotannon tekijä. Iso tila pystyy investoimaan työtä säästäviin menetelmiin. Silti pääomakustannuksetkin pysyvät alhaisina kuten on todettu.
Toimitusjohtajan on myös syytä miettiä sitä, mitä missään tapauksessa ei tehdä. Kaikilla töihin osallistuvilla pitää olla selkeä käsitys siitä, mitä tehdään, miksi tehdään, kuinka tehdään, missä järjestyksessä ja milloin tehdään. Tärkeää on myös tietää, minkälaisiin toimiin ei ryhdytä. Toimitusjohtajan tehtävä on välittää tämä tieto työntekijöille ja muodostaa siitä tilalle käytäntö.
Jos mainituissa asioissa onnistutaan, suuruudella on tarjota melkoisia taloudellisia etuja. Ellei onnistuta, tulevaisuus on synkkä. Suuressa yksikössä myös tappiot voivat olla suuret.
Tavoitteena
osakeyhtiö
Kokkosen laajentamisintoa saattavat jotkut ihmetellä. Kokkosilla on ollut vahva tuotanto tähänkin asti, noin 180 lypsylehmää. Toiminnassa on mukana Heikin ja Tarjan lisäksi Heikin veli Aapeli ja veljesten vanhemmat Heikki ja Taimi. Heikki-isä ja Taimi-äiti ovat tietenkin henkilöt, jotka ovat kehityksen sysänneet käyntiin. He ovat kaiketi nähneet jo varhain, mihinkä ollaan menossa ja kuinka karjakoon kasvattaminen tehdään hallitusti.
Nuoren isännän aivoituksissa siintelee laajentamisen ohella toiminnan yhtiöittäminen. Yhtiöittämistä on toistaiseksi lykätty, sillä lomitusten ja investointitukien kohtelu osakeyhtiössä on ollut hieman epäselvää.
Rehun tuotanto on kunnossa. 300 hehtaarin peltoala riittää toistaiseksi. Rehu korjataan laakasiiloihin ajosilppurilla.
Lanta on rehuja isompi ongelma. Harkinnassa on siirtyminen eläinhallinkin puolella huuhtelulannanpoistoon ja sen myötä lannan separointi. Ravinteikas neste, josta kiintoaines on poistettu, on helpointa käyttää peltolannoitteena. Erotetun kiintoaineen käsittelyn pitäisi olla pikku juttu. Tällä hetkellä lannalla on useita vastaanottajia. Monella heistä on valmis varastosäiliö. He käyttävät lannan lannoitteena tiloillaan.
Tilakokonaisuus työllistää melkoisen joukon traktoriyrittäjiä sesonkiaikoina. Heikki Kokkonen ei epäröi käyttää tarvitsemiaan palveluja. Toistaiseksi tekijöitä on riittänyt. Työt ovat tulleet tehdyksi kunnolla ja ajallaan.
SISÄLTÖ 5/2008
- Tutkimus: Olenko tuottaja vai yrittäjä?
Meidän maatila: Hiehoja tilauksesta maitotiloille
Kotieläimet: Nautojen terveystarkkailu täydentyy sorkkahoitotiedoilla
Luopumistuki: Välilasku eläkkeelle
Kasvinviljely: Typpimittauspiste omalle pellolle
Lannoituksen lisääminen tehostaa kylvöä
Viljakauppa: Pörssivehnän hinta laskee liukumäkeä
Lannoitteet: Hinnat räjähtivät nousuun
Rehuvilja: Kaasutiivis jyväsäilöntä helpottaa puintiruuhkaa
Menetelmä säästää kustannuksia
Maidontuotanto: Suomen suurin navettaa tähtää kohti 600 lehmää
Palovaroittimet: Viisi laitteistoa vertailussa
Eläintautien torjunta: Täällä asuvat Tanskan terveimmät porsaat
Luomutuotanto: Biisonit ja ylämaan karja lihatalon varmat vetonaulat
Työterveys: Yrittäjän hyvä kunto heijastuu myös tilan tulokseen
Petovahingot: Susiaitoja karjan suojaksi
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Eläinlääkäripäivystys muutospaineissa
Toistuvat:
Huomioita
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveisiä
Nollarajalla
- Kannen kuvat Silja Vuori, Kimmo Haimi ja Jussi Knuuttila.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 5.6. ja Kodin Pellervo 22.5.2008.