Tuottajalle toinenkin sentti

Maitotilayrittäjälle jäi viime vuodelta ProAgrian laskelmien mukaan yrittäjätuloa sentti litralta. Se oli huomattavasti enemmän kuin vuonna 2007, jolloin tappio oli kolme senttiä litralta. Otsikoihin voitiin kirjoittaa, että Maidontuotannon kannattavuus parani. Mutta yhdellä sentillä ei juuri juhlita, vaikka litroja olisi miljoonittain. Sitä paitsi ProAgria Keskusten Liitto on jo varoittanut, että kuluvana vuonna sen maidontuotantoasiakkaat eivät ehkä yllä ”yhtä hyvään tulokseen”.
Myös tuottajat ovat varmastikin päätelleet samansuuntaisesti; tilityshinnan maaliskuinen lasku vetää tulosta vääjäämättä pakkasen puolelle. Jotkin tuotantokustannukset ovat hivenen alentuneet, mutta maidontuottajan kannalta muutokset ovat olleet mitättömän pieniä.
Lypsykarjatilojen tilanne on enemmän kuin pulmallinen; sekä tuotantopanosten että maidon hinnat liikehtivät maailmanmarkkinoiden mukana, eikä tuottaja pysty niihin paljonkaan vaikuttamaan. Ainoa keino on on virittää tuotanto entistä iskukykyisemmäksi. Litrojen lisääminen ei enää yksin riitä, vaan myös kustannukset on osattava säätää tarkasti oikeaan suhteeseen tuoton kanssa.
Valio ja ProAgria opastavat maidontuottajia kohentamaan kannattavuutta viiden kohdan ohjelman avulla. Haaste on kova. Säilörehusadon pitäisi nousta yli 6 000 rehuyksikköön hehtaarilta ja syönti-indeksin yli sataan. Lisäksi navettatyötunnissa olisi tuotettava yli sata litraa maitoa, keskituotoksen noustava yli 10 000 kiloon ja lehmän elinikäistuotoksen ylitettävä 20 000 kiloa.
Näillä keinoilla lypsykarjatilalla on mahdollisuudet kannattavaan tuotantoon hankalinakin aikoina. Kannustavaa asiassa on, että parhaat tilat pystyvät siihen jo nyt. Toivottavasti koittaa vielä aika, että tuottajalle jää maitolitrasta toinenkin sentti.