Aloittamista vaille valmis

Tapasin pikaisesti maatalousneuvontayrittäjän tutun maatilan ulko-ovella huhtikuun viimeisellä viikolla. Hänen kiirehtimisensä salkkuineen ja läppäreineen on yksi varmimmista kevään merkeistä. Meneillään oli vuoden sesonki, maataloustukien päähaku. Viljelysuunnitelmien laadinta yhdessä tuottajien kanssa sekä EU-byrokratian palvelu pitävät yrittäjän noina viikkoina tiukasti liikkeellä.
Alkavan kesän viljelysuunnitelmat on siis ainakin pääpiirteittäin lyöty lukkoon. Hienosäätöä voi tosin vielä matkan varrella tehdä. Monella tilalla on tänä vuonna varmasti mietitty pellon käyttöä harvinaisen pitkään ja hartaasti. Viljan hinta ja hyvässä muistissa olevat menekkivaikeudet ”kannustavat” etsimään uusia vaihtoehtoja.
Niitäkin on. Öljykasvien sadolle tuntuu löytyvän helposti ostajia, joten rypsin ja rapsin viljelyalan nousuun on hyvä tilaus. Perinteisten viljojenkin viljelyyn pitää vielä toki luottaa, eikä mikään ole muuttanut sitä tosiasiaa, että sekä määrällisesti että laadullisesti hyvä sato antaa parhaan tuloksen.
”Vihreitäkin” vaihtoehtoja pellon käytölle on. Luonnonhoitopeltoja, viherlannoitusnurmia ja erilaisia kesantoja löytyy takuulla monesta tukihakemuksesta. Tässä Maatilan Pellervossa kerrotaan, että ne ovat varsin kilpailukykyisiä vaihtoehtoja esimerkiksi rehuviljaan verrattuna. Toisessa jutussa kasvinviljelytilan isäntä paljastaa, millaisin perustein hän valitsi viljeltäväkseen vehnän, rypsin, ohran ja herneen.
Kesän viljelyvalinnat tehdään tietenkin jokaisen tilan omien tarpeiden mukaan. Onneksi – sillä se mikä sopii yhdelle tilalle ei toimi naapurissa ollenkaan. Hyvin suunniteltu on silti puoleksi tehty, Savossa peräti aloittamista vaille valmis.