Raskaan soodan viljelykokeet alkavat

Maatilan Pellervon huhtikuun numerossa kerrottiin, että raskas sooda saattaisi toimia vuokrapeltojen pikakalkitusaineena. GrowProfit-tiimi seuraa tuotteen testausta kolmella maatilalla.
Kysymyksessä on karkearakeinen pyykinpesuaineen kaltainen pulveri. Sen levitys tapahtuu pintalannoitukseen tarkoitetuilla levittimillä.

Raskas sooda on kemialliselta nimeltään natriumkarbonaatti. Epäilimme, että tuotteessa oleva natrium saattaisi liettää kovilla sateilla savimaita. Muutama huhtikuun lehtijutun lukenut viljelijä piti huoltamme kuitenkin turhana. Heillä oli kokemusta peltojen sadettamisesta merivedellä.
Natriumia oli merivedestä tullut viljelijöiden pelloille kaksi–neljä kertaa enemmän kuin sitä suunniteltujen sooda-annosten mukana voisi peltoon tulla. Viljelijät kertoivat, etteivät he ole pelloissaan kastelun jälkeen liettymistaipumusta havainneet.
Kiinnostus GrowProfit-pikakalkkitestiä kohtaan on palautteen perusteella suuri. Mutta vastustaviakin voimia on liikkeellä. Eräissä maaperätutkijoiden piireissä sooda on saanut jo nimensäkin mukaisen raskaan tuomion. Tuotteeseen tutkijat eivät ole itse kuitenkaan koskaan tutustuneet.

Kolme testitilaa

Yksi raskaan soodan testaajista ensi kesänä on Trappkärrin tilan omistaja Kari Peisanen. Sipoossa viljelevällä Peisasella on ollut vuodesta 1981 asti Nikkilän sairaalan pellot vuokralla, aina vuodeksi kerrallaan. Pellot huutavat Peisasen mukaan kalkkia. ”Jos olisin tiennyt, että saan peltoja näin pitkään viljellä, olisin ilman muuta ne kalkinnut jo monta kertaa”, Peisanen harmittelee.
Koelohkon pH on 5,1 ja maalaji liejusavi. Saman lohkon viimeisin viljavuustutkimus kertoo pellon sisältävän 13 milligrammaa fosforia litrassa maata. Kaliumia litrassa maata on 280, rikkiä 22 mutta kalsiumia pellossa on vain 810 milligrammaa ja magnesiumia 180 milligrammaa litrassa maata.
Viime vuonna Peisanen viljeli lohkolla kevätvehnää. Hehtaarisato oli 4 200 kiloa. Pelto jäi syksyllä sängelle. Peisanen aikoo suorakylvää lohkolle edelleen Zebra-kevätvehnää.
Mäenpään tilaa Pöytyällä viljelevä Petri Holma aikoo perustaa soodakokeen myös vuokrapellolle. Tämän lohkon pH on 6,1. Fosforia Holman valitsemassa multavassa hiesusavimaassa on 6,5–7,0, kaliumia 164–236, kalsiumia 2 140–2 550 ja magnesiumia 451–574 milligrammaa maalitrassa.
Holma kylvää syksyllä kynnettyyn peltoon uutta satoisaa kaksitahoista Fairytale-ohraa. Se viljellään sertifioiduksi siemeneksi. Viime vuonna lohkolla kasvoi Marble-kevätvehnää. Siitä tuli satoa 5 400 kiloa per hehtaari. Sadot ovat olleet vuokralohkolla selvästi alakanttiin tilan muiden peltojen keskisatoon verrattuna.
Kolmas kohteemme sijaitsee Tuusulan Jokelassa. Stenbacka-tilan pellot kalkitaan säännöllisesti, tilan isäntä Jouko Peuranpää sanoo. Soodatestiinkin valitulle pellolle levitettiin teräskuonaa toissa talvena.
Voisiko pieni määrä sooda tehostaa tai nopeutta kuonan vaikutusta? Asian selvittämiseen Peuranpään pelto on erinomainen. Lohkosta otettujen maanäytteiden perusteella sen pH vaihtelee viidessä maanäytteessä 5,7:n ja 6,7:n välillä. Pelto on joko hiuesavea tai hietasavea.
Fosforia pellossa on niukasti. Sitä on 2,8–5,2 milligrammaan litrassa maata. Kaliumluvut ovat 220–240, rikki 7,5–10, kalsium 1 600–3 400 ja magnesiumpitoisuus 430–560 milligrammaa maalitrassa.
Koelohkolla kasvoi viime vuonna Marble-kevätvehnää. Siitä irtosi satoa keskimäärin 5 500 kiloa hehtaarilta. Tälle kasvukaudelle Peuranpää kylvää kevytmuokatulle lohkolle Trapper-hybridirapsia.

Näin testit tehdään

Testilohkot jaetaan sopivasta kohden kahtia. Toiselle puolelle lohkoa levitetään ennen kylvöjä raskasta soodaa. Toinen puoli pellosta sitä ei saa. Maat muokataan, kylvetään, lannoitetaan ja ruiskutetaan muuten koko viljelyalalta tilojen viljelykäytännön mukaan samalla tavalla.
Kari Peisasen peltoon on suunnitelmissa levittää soodaa 300 kiloa hehtaarille. Petri Holman ja Jouko Peuranpään peltojen sooda-annos tulee olemaan 200 kiloa hehtaarille.
Lohkoista tikutetaan ennen soodan levitystä maanäytteiden ottopaikat. Näistä kohdista otetaan näytteet ennen soodan levitystä ja aina silloin tällöin kasvukauden kuluessa.
Maanäytteet lähetään Viljavuuspalveluun analysoitavaksi. Hyödynnämme yhtiön VIPU-karttapalveluja.

Asiantuntijat arvioivat

Asiantuntijatiimimmekin alkavat olla jo koossa. Kutsuimme koetuloksia arvioimaan tohtori Tapio Salon MTT:ltä. Hänen erikoisalaansa ovat kasvualustojen parantaminen ja lannoitus.
Toinen asiantuntijamme on tohtori Väinö Mäntylahti. Hän on myös maaperätieteiden ja kasviravitsemuksen asiantuntija. Mäntylahti on toiminut muun muassa Viljavuuspalvelu Oy:n toimitusjohtajana.
Kolmas asiantuntijamme työskentelee Nordkalkin tuotepäällikkönä. Hän on agronomi Timo Kanerva. Kanerva on maanparannusaineiden asiantuntija.
Kesäkuun Maatilan Pellervossa kerromme seuraavan kerran, miten sooda levittyi isäntien peltoihin. Kerromme myös, oliko kasvustojen alkukehityksissä heti näkyviä eroja?