Kisa alkuun sähköisissä tunnelmissa

Viime vuoden kisa näyttää terästäneen Hyvä sato -kilpailijoita. Viljelypanoksien käyttöä harkitaan kilpailun toisessa erässä selvästi tarkemmin kuin ensimmäisenä kilpailuvuotena. Panosten käyttömäärätkin pidetään salaisuutena viime hetkeen asti.

Hyvän Sadon viljelykilpailussa joukkueet odottavat jo kärsimättöminä kilpailulohkonsa kuivumista muokkauskuntoon. Joukkueet eivät ole vielä paljastaneet, mitä ympäristötuen lisätoimenpiteitä he viljelyksilleen aikovat valita.
Kolme joukkuetta viljelee myllyvehnää. Elosato viljelee sitä luomumenetelmin, Nylands Svenskan neuvojat ja Raision joukkue perinteisillä viljelytavoilla.
Myllyvehnän sadon määrästä joukkueet ovat tällä kertaa valmiita jonkin verran tinkimään. Sen paljastavat lajikevalinnat. Elosato viljelee Anniina-kevätvehnää, Nylands Svenska Zebraa ja Raisio Quarnaa. Nämä lajikkeet eivät välttämättä tarvitse kasvukaudella täydennystyppilannoitusta. Niiden satoon muodostuu muutenkin leivontaan kelpaava määrä valkuaista.
Nylands Svenska säästää kustannuksia ja käyttää kylvösiemenenä tilan omaa siementä. Lannoitteeksi joukkue on valinnut YaraMila Pellon Y1:n. Kylvö- ja lannoitusmäärät joukkueella olivat vielä huhtikuun viimeisellä viikolla mietintämyssyssä. Joukkue taitaa ratkaista vasta kylvöpäivänä, kuinka paljon he siementä ja lannoitetta peltoonsa kylvävät. Lisätyppeä heidän vehnänsä tuskin kustannussyistä kasvukaudella saa.
Raisiokin hakee kiivaasti säästöjä. Joukkue jätti kilpailulohkonsa sänkipelloksi syksyllä. Tarvittaessa kylvöalustan voi vielä sänkimuokata ennen kylvöä. Muuten joukkue säästää polttoainekuluja ja suorakylvää vehnäpeltonsa.
Joustavuus jatkuu joukkueen valitsemissa lannoitusmenetelmissäkin. Kylvölannoituksessa Raisio on suunnitellut levittävänsä Quarnalle 125 kiloa typpeä, 10 kiloa fosforia, 20 kiloa kaliumia ja 10 kiloa rikkiä hehtaarille. Lannoituksen määrää joukkue haluaa kuitenkin vielä tarkentaa. Pellosta mitataan ensin liukoisen typen määrä.
Lisätypen levittäminen kasvukaudella ei ole myöskään pois suljettu ajatus Raision joukkueella. Jos joukkue päätyy lisälannoitustaktiikkaa käyttämään, ajankohta ja typpimäärä tullaan varmasti puntaroimaan hyvin tarkasti. Mielenkiintoista olisi nähdä, minkä tuotteen Raisio lisätypen levittämiseen lopulta valitsisi.
Elosadolla on poikkeava taktiikka. Joukkue satsaa myllyvehnän viljelyyn alusta asti rohkein panoksin. Ravinteiden säilymistä pellossa joukkue varmistelee levittämällä lohkolleen 10 tonnin annoksen biohiiltä hehtaarille ennen kylvöjä. Latinkia täydennetään vielä eläinperäisellä Viljo-lannoitteella. Siitä tulee hehtaarille kaikkiaan 96 kiloa typpeä, 60 kiloa fosforia ja 12 kiloa kaliumia. Lisäksi joukkue kylvää vehnän aluskasviksi typpeä sitovaa persian apilaa. Apilan siemen on kallista.

Muista vehnistä
kylvösiementä

Yliopiston professoreilla ja ProAgrian luomujoukkueella oli yllätys takataskussa. Molemmilla joukkueilla on siementuotantosopimus. Proffat viljelevät sertifioitua siementä Amaretto-kevätvehnästä ja luomuporukka sertifioitua luomusiementä Quarnasta.
Professorien taitotiedot joutuvatkin nyt kovaan koetukseen. Myöhään tuleentuvan Amaretto-vehnän sadon siemeniin ei ole välttämättä kaikkein helpoin asia varmistaa kylvösiemenelle tarvittava itävyys. Aikaisin tuleentuva Quarna on tässä mielessä huomattavasti viljelyvarmempi lajike.
Professorit aikovat lannoittaa siemenviljelystään hyvin voimaperäisesti. Amaretto aloittaa kasvunsa eväinään 150 kiloa typpeä, 16 kiloa fosforia ja 27 kiloa kaliumin per hehtaari. Yliopiston väki luottaa tänäkin kesänä Cemagron mekaanisiin seoslannoitteisiin.
Neuvontajärjestön tapaan, panoksia käytetään ProAgrian luomuviljelyksellä varovasti. Joukkue levittää peltoonsa Viljo-lannoitteessa 56 kiloa typpeä, 35 kiloa fosforia ja7 kiloa kaliumia hehtaarille. Aluskasviksi luomuporukka aikoo kylvää vehnäpeltoonsa monivuotisen nurmen siemenseosta. Nurmi antaa varmasti monenlaista pelivaraa ensi kevään viljelysuunnitelmia ajatellen.

Yllättävätkö
erikoiskasvit?

Öljypellavayhdistys aloittaa kilpailun kylvämällä kilpailulohkolleen Laser-öljypellavaa. Joukkue on ennakkoon mainostanut pellavan edullisia viljelykustannuksia ja sadon hyvää markkinahintaa. Ottaen huomioon nämä lähtökohdat, joukkue on ennakkoarvioiden perusteella varmasti eräs tämän vuoden kisan voittajaehdokkaista.
Siementä pellavajoukkue kylvää hehtaarille 58 kiloa. Lannoitteeksi pellavan viljelijät valitsivat YaraMila Pellon Y2:n. Sitä pellava tarvitsee kylvölannoituksessa vain 230 kiloa hehtaarille.
Bernerin joukkue etsii huonosti kannattavalle viljanviljelylle vaihtoehtoa muutamaksi vuodeksi eteenpäin ruokaherneen ja kuminan viljelystä. Berner kylvää herneen kuminan suojakasviksi. Jos Bernerin uusi viljelyidea toimii, paranee kuminan viljelyketjun taloudellinen tulos melkoisesti. Tähän mennessä kuminapellosta ei ole saatu satotuottoja perustamisvuonna.
Bernerin joukkue sopiikin erinomaisesti uuden viljelytekniikan kehittäjäksi. Joukkueella on maan paras ammattitaito erikoiskasvien kasvinsuojelun tietämyksessä. Uudessa viljelymenetelmässä voi kuitenkin piileksiä jokin ennalta arvaamaton muu yllätys. Kuinkahan hyviä kavereita herne ja kumina lopulta ovat?
Berner ottaa valinnoillaan kovan riskin. Ruokaherneellä on erittäin hyvä tonnihinta, mutta rehuksi kelpaavassa sadossa se on surkea. Kuminan maailmanmarkkinat voivat myös nykyisessä markkinatilanteessa ylikuumentua. Kesän 2011 sadon hinta on siksi vielä täysi arvoitus.
Hyvän Sadon viljelykilpailussa on tänä vuonna erittäin jännittävät lähtöasetelmat. Viime vuonna voitto irtosi 843 euron tuloksella, kun hehtaarituotoista vähennettiin pois muuttuvat kustannukset. Pystyykö joku joukkueista tänä vuonna parempaan tulokseen? Seuraamme Maatilan Pellervossa kilpailun tapahtumia, kunnes voittaja syksyllä ratkeaa.
Onnea joukkueille kilpailussa!