Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

"Nyt tietää mistä kannattaa
ottaa maanäytteitä"

Ilmakuvia on viljelijöille tarjottu parin vuoden ajan. Viime vuonna mukana olleille tehtiin kysely jatkamishalukkuudesta. 80 prosenttia vastanneista sanoi tilaavansa kuvat jatkossakin, vaikka ensimmäisten kuvien kanssa pieniä toimitusvaikeuksia olikin. Kehitysvaiheessa olevalta uutuudelta ei täydellisyyttä ilmeisesti odotetakaan.

Porvoolaiset viljelijät Ulf Fransman ja Tom Öhberg lähtivät ilmakuvien tilaajiksi uteliaisuudesta. "Meillä on tässä Porvoon seudulla sellainen kahdeksan viljelijän porukka, jossa mietimme asioita yhdessä. Yhteensä meillä on pinta-alaa noin tuhat hehtaaria. Sellainen ala kiinnostaa jo erilaisten tuotteiden kehittäjiäkin."

Niin kuin Kemiraa. Kun Bengt Aspelin otti yhteyttä ja kysyi kiinnostusta lähteä pilottiryhmänä mukaan, Fransman ja Öhberg olivat heti valmiita, kuten useimmat muutkin "keskusteluryhmän" jäsenet.

Tänä kesänä ilmakuvia otetaan kolmannen kerran. Ensimmäinen vuosi oli systeemin kehitystä ja kokeilua, ja muun muassa porvoolaisilta saadun palautteen avulla järjestelmää on pystytty kehittämään.

Öhbergillä on viljelyksessä 140 hehtaaria, Fransmanilla 100 hehtaaria. Yhteensä naapurukset viljelevät siis 240 hehtaaria. Molemmilla on sama kasvilajivalikoima: kevätvehnää ja rypsiä.

Ilmakuvia kumpikin on tilannut noin puolesta peltoalastaan.

Lannoitteet peltoon uudella tavalla

Tom Öhbergillä on selkeänä tavoitteena kerätä lohkoilta kolmen vuoden ilmakuvat ja niiden avulla katsoa, löytyisikö jotain, mihin pääsisi käsiksi, jotain, millä parantaa tulostaan.

"Tavoitteena on tietysti viljellä leipäviljaksi kelpaavaa vehnää, eli valkuainen pitäisi saada kohdalleen. Satoennusteen ja valkuaisennusteen pohjalta tehtävä lannoitusohje auttaa, kun pitää päättää lisätypen tarpeesta."

Edelliskesän alussa kasvustot näyttivät hyviltä, ja samaa osoittivat ilmakuva ja satoennustekin. Loppukesän sateisuus kuitenkin sotki lopputulosta, ja sadot jäivät noin kymmenen prosenttia ennustetusta. Siksi Öhberg toivoisikin mahdollisimman myöhäistä kuvausta.

Ilmakuvista on kuitenkin ollut konkreettista hyötyä. Lohkojen maalajirajat näkyvät kuvasta ihan toisin kuin puimurin päältä. Sekä Öhberg että Fransman ovatkin siirtyneet "vyöhykeviljelyyn", kuten he systeemiään kutsuvat.

"Aina kun otamme maanäytteitä, otamme niitä kylvösuunnan mukaan linjassa. Näin voimme muuttaa kylvettäessä lannoitusta tarpeen mukaan", Fransman kertoo. Molemmilla on Tumen nelimetrinen kylvökone, jossa on sähköinen kaukosäädin lannoitteen syötölle.

Mahdollisuutta myös käytetään. Fransman sanoo, että aluksi oli vaikea ymmärtää, että lannoitetta kannattaa lisätä sellaiseen kohtaan, jossa kasvaa hyvin. Järki sanoisi, että heikkoa kohtaa pitää petrata lisälannoitteella, mutta se onkin toisin päin.

Keskimäärin lohkolle menee silti sama määrä lannoitetta kuin ennen, lannoite vain jaetaan lohkon maalajin ja kasvukyvyn mukaan uudelleen.

Mallasohralla suurin hyöty

Fransmanin mukaan ilmakuvista ja ennusteista hyötyy eniten mallasohran viljelijä, joka voi puida sadosta erikseen ne kohdat, joissa valkuainen ylittää kelpoisuusrajan. Leipävehnän ja rehuvehnän hintaero on niin pieni, että vehnän viljelijä ei aivan samaa hyötyä saa.

"Pitää kuitenkin muistaa, että kun ollaan luonnon kanssa tekemisissä, mikään ei ole varmaa. Satoennuste voi näyttää hyvältä, mutta raju ukkoskuuro muuttaa tilanteen hetkessä", Öhberg muistuttaa. Sellaistakin on koettu.

Ennusteisiin tuleekin suhtautua ennusteina, ei varmana tietona. Samassa suhteessa asiaan myös kannattaa panostaa.

Sekä Tom Öhberg että Ulf Fransman ovat kuitenkin tyytyväisiä ilmakuvien ja ennusteiden käyttäjiä. Uteliaisuus ajaa testaamaan uusia asioita. Ilmakuvista näkyvä maalajin vaihtelu yllätti molemmat. Myös kylvövirheet näkyvät, sekin, jos on nostanut koneen ylös kesken vedon.

 

Teksti: Saara Salonen
S-posti: saara.salonen@agrimedia.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |