Panospuhdistamo sopii
maitotilojen jätevesien käsittelyyn
Lappajärvi Life -projektissa on muutaman vuoden aikana tehostettu noin 70 kiinteistön jätevesien käsittelyä. Paikoista 13 on ollut maidontuotantotiloja. Loppuhuipennuksena projektille rakennettiin kolmen maitotilan yhteinen jätevesien puhdistamo Lappajärvelle.
Puhdistamotyypiksi valittiin panospuhdistamo. "Meidän kohteistamme seitsemän on ollut panospuhdistamoja, ja ne ovat toimineet hyvin. Olemme rakentaneet myös muutaman erikoiskohteen, mutta niiden toiminta on ollut epävarmempaa", Länsi-Suomen ympäristökeskuksen diplomi-insinööri Jami Aho sanoo.
Kolmen tilan yhteinen puhdistamo on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Yhteistyö oli mahdollista siksi, että tilat sijaitsevat kohtuullisen lähellä toisiaan. Toinen syy oli tilojen keskinäinen yhteistyöhalukkuus.
Yhteiseen puhdistamoon tulevat tiloilta maitohuoneiden ja asumisen jätevedet.
Yhteistyöllä säästöjä
Biologiseen mikrobimassaan eli niin kutsuttuun aktiivilietteeseen perustuva puhdistamo sopii Ahon mukaan myös pienille asuinalueille. Viemärilinjan veto toi Lappajärven yhteishankkeessa kolmanneksen kustannuksista, joten kiinteistöt eivät voi sijaita kovin kaukana toisistaan.
Kaikkinensa Lehtiniemen, Lepistön ja Aholan tilojen yhteinen puhdistamo tuli maksamaan runsaat 10 000 euroa tilaa kohti, kun oman työn arvo on laskettu mukaan. "Summa on hieman pienempi kuin jos kaikki tilat olisivat rakentaneet omat puhdistamonsa", Aho toteaa.
Säästöjä saatiin myös siitä, että isännät tekivät mahdollisimman paljon itse. Ostotyö on kallista.
Rakentamiseen liittyi saostuskaivojen uusimista ja uuden viemärilinjan vetämistä. Varsinainen puhdistusyksikkö rakennettiin Lehtiniemen tilalle.
Yhteinen puhdistamo säästää aikaa ja rahaa myös jatkossa. Puhdistamon toimintaa tarvitsee tarkkailla ja huoltaa periaatteessa vain joka kolmas kerta, naapurit hoitavat muut kaksi kertaa.
Järeä menetelmä mikroskooppikoossa
"Kun jätevedet ovat biologista alkuperää, myös niiden puhdistaminen biologisesti on järkevää", toteaa puhdistamon kehittäneen Insinööritoimisto Atomarin diplomi-insinööri Eero Kautia.
Panospuhdistamon tekniikka on peräisin teollisuudesta. Muun muassa meijereissä tekniikkaa on käytetty pitkään. Nyt systeemistä on tehty pienoisversio kohtuulliseen hintaan myös kiinteistöjen käyttöön.
Aktiivilietemenetelmä perustuu elävään mikrobimassaan, joka hapellisissa oloissa syö jäteveden orgaanista eli elävää ainesta. Kun systeemiin lisätään ferrosulfaattia, saadaan myös jäteveden fosfori sidottua.
Kokonaisuudessaan puhdistustulos on Kautian mukaan hyvä. Joissakin kohteissa on päästy 97 prosentin puhdistustehoon. Lappajärven uudesta puhdistamosta ei vielä ole olemassa tuloksia.
Puhdistamon jätevettä ilmastetaan 20 tuntia. Sen jälkeen seuraa neljän tunnin tauko, jolloin aktiiviliete painuu säiliön pohjalle ja puhdistunut vei jää pinnalle. Siitä se pumpataan pois ja systeemi pyörähtää uudestaan käyntiin.
Varsinaisena jätteenä tai prosessin sivutuotteena puhdistamosta tulee vuosittain muutama kuutio ilmastettua aktiivilietettä, joka ajetaan pellolle.
Saara Salonen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |