Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Varhaisperuna ei kasva itsekseen

Lakkiaisjuhlissa tai juhannuksena varhaisperunaa sillin ja tillin kanssa maisteleva ei ehkä tule ajatelleeksi, kuinka kovan työn takana herkku on. Tekniikan osaamisen lisäksi viljelijässä on oltava ennustajan vikaa, jotta osaisi ajoittaa istutukset oikein ja saisi työstä parhaan palkan.

Merimaskulainen Esko Lehtonen oli huhtikuun 24. päivään mennessä istuttanut varhaisperunaa runsaat kolme hehtaaria. Ensimmäiset perunat hän piilotti peltoon maaliskuun viimeisenä päivänä.

"Kaikkiaan varhaisperunaa tulee runsaat neljä hehtaaria. Meillä on runsasmultaisia liejusavimaita, jotka kuivuvat hitaasti erityisesti tänä vuonna. Kuivan pinnan alla on märkä kerros, joten istutus sotkee peltoa", Lehtonen kertoo.

Hän sanoo varhaisperunan viljelyn olevan jatkuvaa tulevaisuuden ennustamista. Ensimmäiset perunat pitää ottaa itämään jo edellisen vuoden puolella, mutta ei liian aikaisin, etteivät idut kasva liian pitkiksi. Silloin ei vielä voi tietää istutusajasta yhtään mitään.

"Tässä on aina se riski, että perunaa on markkinoilla liikaa, ja hinta putoaa. Joka vuosi joutuu puntaroimaan, yrittääkö saada ensimmäiset perunat lakkiaisten aikaan. Silloin tietää jo etukäteen, että satoa ei voi saada kovin paljoa. Jonain vuosina se silti kannattaa, jos perunaa ei ole siihen aikaan kovin paljoa tarjolla."

Hieman myöhemmin, juhannuksen aikaan, peruna tuottaa jo paremman sadon, mutta hinta on siinä vaiheessa selvästi pienempi.

"Viime vuonna lakkiaisten alla torstaina peruna maksoi noin 2,50 euroa, seuraavana päivänä noin 1,50 euroa", Lehtonen toteaa. Viljelyn kannattavuus riippuu täysin kuluttajien mielijohteista.

Sadettimet pyörivät monena yönä

Lehtonen käyttää perunan päällä yhtä harsokerrosta. "Viime vuonna testasin asiaa. Kahden harson alla perunat olivat rupisempia ja tulivat vähän myöhemmin, joten tyydyn tänä vuonna vain yhteen harsoon. Tämä on asia, jossa oikeaa vastausta ei ole. Joskus kaksi harsoa on parempi, joskus vain yksi."

Hallan torjujaksi yhdestä harsosta ei ole. Lehtonen kertoo, että kevään aikana sadettimet pyörivät hallantorjuntakastelua tehden yli sata tuntia. Sadetustarvetta on keskimäärin parinakymmenenä yönä. Kun sadettimesta menee vettä läpi neljä milliä tunnissa, kevään aikana sadetetaan yli 400 milliä.

Lehtosilla sadetusvesi kiertää. Salaojien laskuaukon suulle on rakennettu laskeutusallas, josta vesi pumpataan takaisin kasteluun.

Sadetus on aika rumba. "Kun sadettimia on noin 140 ja putkea joku kilometri, melkein joka yö tapahtuu jotain ei-toivottavaa. Siinä saa otsalampun kanssa yrittää korjata vehkeitä pimeässä ja märässä yössä."

Halla olisi ankara vieras. Lehtosilla on sadetusta varten ylimääräinen traktori. Jos varsinainen laukeaa, uusi pitää saada tilalle varttitunnissa. Korjauksiin ei ole aikaa.

Satoa viidestä kymmeneen tonniin

Varhaisperuna nostetaan käytännössä aina keskenkasvuisena, joten varret ovat tiukasti kiinni. Lehtosella perunan nosto sitoo 4-5 henkilöä lajittelumaton ääreen. "Ensimmäinen irrottaa mukulat varresta. Loput noukkivat perunoita kokkareiden joukosta", Lehtonen toteaa.

Ensimmäiset perunat tuottavat satoa alle viisi tonnia hehtaarilta. Parhaimmillaan juhannuksen aikaan satoa tulee yli kymmenen tonnia.

Lehtonen kuuluu Merimaskun perunaosuuskuntaan. Osakkaat kuljettavat perunat läheiselle koululle, josta Vihannes-Laitilan auto ne hakee. "Meillä on itselläkin kylmähuone muita vihanneksia varten. Mutta paperipussiin tai 500 kilon puulaatikkoon nostettu peruna ei siellä jäähdy, se ehtii olla niin lyhyen ajan."

Kotona varhaisperunaa ei kannata varastoida, koska hinta laskee niin nopeasti.

Viro voi koventaa hintakilpailua

Lehtonen suhtautuu hieman pessimistisesti Viron EU:hun liittymiseen. "Nyt jo ruotsalainen varhaisperuna sotkee markkinoita ja laskee hintaa, entä jos sitä tuodaan Virostakin? Jos suomalaista osaamista hyödynnetään Virossa, hintakilpailu kovenee entisestään."

Häntä harmittaa myös aina silloin tällöin paljastuvat huijaukset, kun ulkomaista perunaa on myyty suomalaisena. Sellainen pilaa kuluttajan silmissä kotimaisen varhaisperunan mainetta. "Kotimainen maistuu monen suussa paremmalta kuin ulkomainen. Jos kotimaisena myydyssä pussissa onkin mautonta ulkomaista, kuluttajalta menee usko kotimaiseen varhaisperunaan."

Teksti: Saara Salonen
S-posti: saara.salonen@agrimedia.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |