Arviot luomutuotannon rajusta vähennyksestä vahvasti liioiteltuja
Luomuviljelijät ovat vahvasti sitoutuneet tekemäänsä valintaan. Vaikka viljelyn todellisuus markkinointivaikeuksineen ja rikkakasviongelmineen onkin monen kohdalla osoittautunut odotuksia karvaammaksi, 85 prosenttia luomuviljelijöistä aikoo edelleen jatkaa luomutuotantoa seuraavat viisi vuotta. Viime syksynä julkisuudessa esiintyneet arviot luomutuotannon rajusta vähennyksestä ovat tämän tutkimuksen valossa vahvasti liioiteltuja.
Tiedot perustuvat Finfood Luomun teettämään viljelijäkyselyyn: Luomutuotannon kehitysnäkymät. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup.
Edellisiin vuosiin verrattuna luomutuotannosta luopumista kuitenkin suunnittelee useampi luomuviljelijä kuin aiemmin. Luopumisen syistä yleisimmät ovat eläkkeelle jääminen, markkinointiongelmat, rikkakasviongelmat, lisääntynyt byrokratia ja heikko kannattamattomuus.
Kaikki syyt ovat viljelijöiden kannalta perusteluja. Luomuviljelijätkin ikääntyvät, joten työstä luopuminen on jossain vaiheessa ajankohtaista. Rikkakasveihin liittyviin ongelmiin on yritetty löytää ratkaisuja sekä viljelijöiden omien kokeilujen että tutkimuksen kautta. Lisääntynyt tieto kestorikkakasvien elintavoista onkin tuonut tarkennuksia rikkakasvien torjunta-aikasuosituksiin. Tulevat vuodet osoittavat, miten tarkennukset toimivat käytännössä ja vaikuttavat rikkakasviongelmiin.
Lisääntynyt byrokratia on jokaisen viljelijän harmina. Tavanomaisen viljelyn vaatimaan paperisotaan ja valvontaan luomu tuo kohtuullisen lisän. Vaatimuksia on noudatettava, koska tarkastus ei ole sattuman varassa vaan toteutuu vuosittain. Kotieläintuotantoon liittyvien siirtymäaikojen takarajan lähestyminen ja siitä seuraavien investointien tarve saa osan luomuviljelijöistä punnitsemaan jatkamista entistä tarkemmin.
Kannattamatonta yritystoimintaa ei kovin pitkään voi jatkaa. Vaikka tuotosten ja satojen nostaminen on tärkeää kaikille viljelijöille, keinovalinnoissa on eroja tuotantotavan mukaan. Luomukotieläintuottajat panostavat kotieläinten hyvinvointiin selvästi enemmän kuin muut viljelijät. Kasvintuotannossa tavanomaiset viljelijät aikovat tarkentaa lannoitusta ja kasvinsuojelua kannattavuuden parantamiseksi. Luomuviljelijät taas luottavat enemmän kokonaisuuden johtamiseen, tukien suunnitteluun ja - niin usein huonosti hyödynnettyyn voimavaraan - yhteistyöhön.
Tuotteiden kysyntä ratkaisee lopulta viljelijöiden mahdollisuudet tuotantoon. Jos ei ole ostajia, niin ei tarvita tuotantoakaan. Tutkimusten tulosten perusteella markkinointiongelmat liittyvät eniten lihantuotantoon, erityisesti naudanlihantuotantoon. Tämän ongelman ratkaisu ei ole yksin viljelijöiden käsissä, vaan tarvitaan koko tarjontaketjun parempaa yhteistyötä.
Kulutuskysyntää luomulihalle on vähintään sen verran kuin tätä lihaa tuotetaan. Keskeinen ongelma lienee se, miten saadaan luomuliha kuluttajille siihen hintaan, jonka kuluttajat ovat siitä valmiita maksamaan. Yhteistyö, se luomuviljelijöiden suosima keino kannattavuuden parantamiseksi, olisi selvittämisen arvoinen mahdollisuus myös lihaketjun jalostusportaassa. Kaikkia vaihtoehtoja luomulihan jalostuksen kannattavuuden parantamiseksi tulisi tarkastella huolellisesti, sillä luomulihan tuottajille kertyneen osaamisen häviäminen luomusta luopumisen myötä on liian iso menetys suomalaiselle laatutuotannolle.
Marja-Riitta Kottila
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö 6/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |