Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Tanskan sikaneuvonta uskoo 2-ilmastokarsinoihin ja porsaspesiin

Tanskan sikaneuvonta uskoo 2-ilmastokarsinoihin ja porsaspesiin ainakin Josva Möller Jensenin mukaan. Jensen luennoi aiheesta Kalajoella järjestetyssä Sikahyvä-seminaarissa toukokuun alussa. Katokset on kuitenkin rakennettava tiiviiksi tai niistä ei saada täyttä hyötyä irti.

2-ilmastokarsinan perusideana on vieroitusporsaita suojaava, etulipalla varustettu katos. Katoksesta kaksi kolmannesta on saranoitu siten, että katoksen etuosaa voi tarvittaessa nostaa.

Karsinan ja katoksen mitoitukset on mietitty siten, että melkein kaikki mitat voidaan ilmoittaa kolmella jaollisina. Siten karsinan koko ei ole itsessään määräävä, vaan katos ja ritilä mitoitetaan näiden kolmasosien avulla.

Kolmannes ritilää

Vieroituskarsina on 2,5 metriä pitkä ja 2,1 metriä leveä. Pituudesta kolmannes on ritilää. Karsinan toisessa päässä on katos, jonka alla porsaat voivat levähtää. Kun katos tehdään oikein, katoksen alla on jopa 8 astetta lämpimämpää kuin sikalassa muutoin.

Jensen teroitti erityisesti katoksen tiiviyttä. Siinä ei saa olla vuotoja kuin korkeintaan neliösenttimetri porsasta kohti. Jos vuotoja on enemmän, tila katoksen alla on vetoinen, eikä lämpö pysy. Tiiviys kannattaa tutkia kylmiä savuja käyttäen.

Katoksen saranointi on tarpeen kesähelteiden takia. Kun katosta avataan isommalle, lämpötila sen alla laskee nopeasti samaksi kuin sikalan peruslämpötila. Katoksen etulippa itää olla leveydeltään kolmannes katoksen korkeudesta lattiasta mitaten. Mitaksi tulee siis 30 senttimetriä, jos katoksesta on lattiaan 90 senttimetriä.

Katoksen etureunan kohdalla tulee olla lattiassa lauta tai muu este, joka pitää kuivikkeet katoksen alla. Sen korkeudeksi riittää 7 - 10 senttimetriä. Tukeva kiinnitys on selviö, samoin helppo irrotus tarvittaessa.

Lattian tulee viettää ritilää kohti noin 3 - 3,5 prosenttia. Karsinan toisen pitkän sivun aita tulee olla tiivis ja umpinainen. Tällä estetään kontakti naapurikarsinaan ja rajoitetaan tautien leviämistä. Toinen sivu on avonainen, jotta sosiaaliset kontaktit kehittyvät naapurikarsinan kanssa.

Rehuautomaatti asennetaan umpinaiselle seinälle kiinteän lattian kohtaan, mutta aivan ritilän viereen. Juomanippa tulee olla automaatin vieressä ritilän puolella ja sen päällä. Porsaat sontivat Jensenin mukaan vastakkaiselle seinustalle, jossa siis on avonainen aita naapurikarsinaa vastaan.

Vieroitetuilla porsailla sopiva katoksen korkeus on 65 senttimetriä. Pinta-alaa tarvitaan katoksen alla 0,08 neliömetriä porsasta kohti. Systeemi sopii myös lihasioille. Lihasiat tarvitsevat 0,2 neliömetriä sikaa kohti ja katoksen korkeus tulee olla 0,95 senttimetriä lattiasta.

Porsaille pesä

Jensen piti myös porsaspesien katoksen tiiviyttä ratkaisevan tärkeänä. Pienetkin vuodot saavat aikaan vetoa ja porsaat rupeavat tappelemaan parhaista paikoista. Elämä käy tämän takia helposti liian levottomaksi porsaspesässä.

Jensen suositteli pesiin lattialämmitystä, mutta teroitti sen säädettävyyttä. Lattia ei saa olla liian lämmin senkään takia, että lattialämmitys ei kykene mukautumaan vuorokautisiin lämmönvaihteluihin. Ne on hoidettava lämminvesipattereilla tai -putkilla.

2-ilmastoajatus tuntui kaiken kaikkiaan olevan Jensenille sydämen asia. Hänen mielestään se on oikeastaan välttämättömyys. Hän muistutti vielä sikasuihkun tarpeellisuudesta. Sikasuihkun on toimittava automaattisesti.

Minimissään sikasuihkun tulee suihkuttaa lanta-aluetta 25 minuutin välein 12 sekuntia kerralla. Maksimissaan väli on 15 minuuttia ja suihkutus saa kestää 25 sekuntia. Suihkua voi alkaa käyttämään jo +7 asteen ulkolämpötilassa. Hardi on valmistanut tarkoitusta varten erikoissuuttimen. Perusteellinen suodatus on luonnollisesti välttämättömyys, jotta suuttimet pysyisivät auki.

Josva Möller Jensen on Landbonordin sikaneuvoja 16 muun joukossa. Jyllannin pohjoisosia hallitsevan Landbonordin koko miehitys on lähes 200 hengen vahvuinen. Merkille pantavaa on, että talousneuvojia tuosta porukasta on yli puolet, 107 henkeä.

Tanskassa on toki muitakin alalla toimivia neuvontaorganisaatioita, mutta Landbonord on suurin. Neuvontansa ja taitavien sikatalousyrittäjiensä avulla Tanska on edelleen maailman suurimpia sianlihan tuottajia, ainakin maan väkilukuun suhteutettuna. Viiden miljoonan asukkaan maassa asuu noin miljoona emakkoa ja 24 miljoonaa lihasikaa.

Tuloksia kelpaa esitellä. Lihasikojen päiväkasvut ovat Landbonordin alueella 32 kilosta 101 kiloon 872 grammaa päivässä. Rehua kuluu 2,86 rehuyksikköä kiloa kohti ja eläinten keskimääräinen lihaprosentti on 60,1. Emakoita on tällä hetkellä 356 kappaletta tilaa kohti. Porsaita vieroitetaan 25 emakkoa kohti vuodessa.

Tanskalaisia on syytä kuunnella.

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@netikka.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö 6/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |