Tämän vuoden aikana EU:ssa astuvat voimaan viljan hometoksiini- eli homemyrkkyrajat.

Raja-arvoista on pitkään väännetty kättä. Kauralla DON-toksiinin raja-arvoksi tulee 1750 mikrogrammaa kilossa raakaviljaa. Kauran kanssa saman raja-arvon saavat maissi ja durum-vehnä. Muille viljoille raja-arvoksi on tulossa 1250 mikrogrammaa kilossa prosessoimatonta viljaa.

Mykotoksiineilla tarkoitetaan yleensä punahomeiden eli Fusarium-sienten tuottamia homemyrkkyjä. Muutkin sienet homemyrkkyjä tuottavat, mutta pääasiassa on kyse punahomeiden tuottamista myrkyistä.

Mykotoksiini = homesienten tuottama homemyrkky

Kaura on viljoista herkin punahomeille, joten siitä helpoiten myös löytyy homemyrkkyjä.

Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Vaikka viljassa olisi paljon homeita, ne eivät välttämättä tuota homemyrkkyjä. Riski myrkkyjen muodostumiselle tietysti kasvaa, jos homeiden määrä on suuri.

"Koska kyse on luonnon omista yhdisteistä eikä ihmisten tekemistä kemiallisista aineista, asian hallinta on entistä monimutkaisempaa, ja siksi siihen satsataan tutkimuksessa", Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen laboratoriopäällikkö Veli Hietaniemi sanoo.

Jokaista viljaerää
ei analysoida

Raja-arvojen tuominen käytäntöön on vielä kesken. Ainakaan vielä ei ole riittävän nopeita ja halpoja menetelmiä, joilla viljan vastaanottovaiheessa voisi systemaattisesti analysoida myös erän homemyrkkypitoisuutta.

"Tällä hetkellä analysointi perustuu otoksiin, joita otetaan isoista viljaeristä. Valtakunnan tasolla homemyrkkypitoisuuksia on systemaattisesti analysoitu vuodesta 1999 alkaen kaikista viljoista", Hietaniemi kertoo.

Analyysit tehdään Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen keräämistä, alueellisesti edustavista viljanäytteistä MTT:n laboratoriossa. Asiaa seuraa turvallisuustyöryhmä, jossa ovat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, vilja-alan yritykset, tutkimus ja valvontaviranomaiset.

Viime kesän
arvot pieniä

Viime kesä oli sateinen ja viljoissa oli paljon punahomeita. Silti homemyrkkypitoisuudet jäivät selvästi pienemmiksi kuin esimerkiksi edellisvuonna.

"Viime kesä oli tyypillinen sateinen vuosi. Samalla lailla kävi vuosina 1998 ja 1987, jotka olivat myös sateisia vuosia. Fusariumia löytyi viljasta paljon, ja se aiheutti huolta homemyrkyistä, mutta niiden pitoisuudet jäivät kuitenkin pieniksi. Viime vuoden mediaaniarvo oli puolet vuoden 2003 mediaaniarvosta", Hietaniemi kertoo.

Vaikka homemyrkkyjä oli vähän, niiden kirjo oli poikkeuksellisen laaja. Tavallisesti viljoista löytyy pääasiassa Fusarium-sienen muodostamaa deoksinivalenolia eli DON-toksiinia. Viime kesän sadosta tavattiin myös nivalenolia, T-2-toksiinia ja HT-2-toksiinia.

"Viimeksi mainittujen myrkkyjen tuottajia kasvustosta löytyi jo kasvukaudella, joten näitä osattiin odottaakin", Hietaniemi toteaa.
EU:n tuleviin raja-arvoihin nähden homma oli viime kesän sadossa hallinnassa. "Määrät jäivät selvästi alle raja-arvojen. Yksittäisiä raja-arvojen ylityksiä toki oli. Sama tilanne toistuu vuosi vuoden jälkeen."

Keski-Euroopan kanssa Suomessa ollaan samoissa luvuissa. Molemmista löytyy raja-arvon ylittäviä piikkejä, molemmissa on huonoja vuosia. 

Homemyrkyt ovat koko viljaketjun asia. Niiden hallintaan halutaan satsata. Menossa on iso joukko tutkimuksia, joiden avulla puhtaan ja turvallisen suomalaisen viljan imagoa halutaan varjella ja ylläpitää.

kansikuva

SISÄLTÖ 6/2005

  • Kotieläintalous
  • Pylväsperustuksessa on potentiaalia
  • Turvakortti taskussa töihin
  • Maatalousministeriön uudet palomääräykset lisäävät navettarakentamisen kustannuksia
  • Palotarkastaja ihmettelee ministeriön määräyksiä
  • Ministeriö suosittaa isoihin rakennuksiin P1-paloluokkaa
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Eläinterveydenhuollon palvelut
  • Kasvinviljely
  • Syngenta jalostaa ja käy siemenkauppaa
  • Keskisatojen kehitys heijastaa yhteiskunnan muutoksia
  • Herneestä ratkaisu kotimaisen rehuvalkuaisen tarpeeseen?
  • Viljoille tulossa homemyrkkyrajat
  • Viljelyyn panostus pitää homemyrkyt kurissa
  • Talous ja markkinointi
  • Tuotantosuunta maatilamatkailu
  • Viljat yhteisvarastoon
  • Tekniikka
  • Biomassakuivuri ottaa auringon käyttöön
  • Maatalous sai teknologiastrategian
  • 8-metrinen Rapid urakointikäyttöön
  • Kuusimetrisellä suorakylvökoneella
  • Kolmimetrinen on Suomen yleisin kylvökone
  • Tulossa 9-metrinen Great Plains
  • Viime kesä on hyvä konsultti
  • Rakenna langaton verkko kotiin
  • Luomupellervo
  • Sivut 58-64
  • Metsä
  • Metsäsektorille toimintamalleja
  • Vuoden metsävaikuttajat palkittiin
  • Metsänomistajille uusia palveluita
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Vaaran paikka
  • Antinpoika
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla