Jussi Leppäkoski kylvää
kuusimetrisellä suorakylvökoneella

Kuusimetrisiä kylvökoneita näkee pelloilla aika harvoin. Yhtä leveitä suorakylvökoneita vielä harvemmin. Pusulassa liikkuu yksi.

Krausen säiliöihin mahtuu 7400 litraa. Kuva Saara Liespuu

Nummipusulalainen Jussi Leppäkoski oli toukokuun kuudenteen päivään mennessä ehtinyt kylvää jo lähes kaksi sataa hehtaaria Krausen kuusimetrisellä suorakylvökoneella. Kaikkiaan omia ja rahtikylvöjä kertyy kevään mittaan noin viisisataa hehtaaria.

"Itselle olisi ehkä riittänyt neljän metrin kone, mutta rahtikylvöjä on sen verran, että päädyin leveämpään koneeseen", Leppäkoski kertoo.

Krause on nyt toista vuotta käytössä. Aiemmin Leppäkoski kylvi perinteisesti laahavannaskoneella. 

Suorakylvön puolesta puhui laskukone. Muokkaukseen kuluva polttoainemäärä ja aika ovat huikeat, kun niitä vertaa suorakylvöön. Rähin tilan toinen bisnes, hevostalli, vaatii sekin oman aikansa, vaikka onkin pääasiassa Irma-vaimon vastuulla.

"Kolme vuotta sitten urakoitsija suorakylvi meillä koealan. Silloin varmistuin siitä, että tämä systeemi on ok."

Nykyisillä viljan hinnoilla Leppäkoski haluaa pienentää kustannuksia. Suorakylvö sopii myös tallibisnekseen loistavasti: kun pelloilla ei kasva viljaa, ratsastajat laukkaavat mielellään sänkipelloilla.

Ketterä
koostaan huolimatta

Krauseen Leppäkoski päätyi, koska halusi vaunutyyppisen koneen, joka toimii moitteetta myös silloin, kun pellolla on paljon olkea. Kokemuksen mukaan Krausen avaajavannas katkaisee oljen poikki, vaikka pelto olisi mätälaossa edellisvuoden jäljiltä. Siemen ei jää oljen päälle, vaan pääsee kiinni kosteaan maahan.

"Avaajavannas tekee vaon noin kolmen sentin syvyyteen ja kylvövannas painaa siemenen sen pohjaan. Vaunun painoa voi tarvittaessa siirtää kylvövantaille. Tässä on myös maapainetunnistin, joka säilyttää kylvösyvyyden", Leppäkoski kertoo.

Kuusimetrisiä suorakylvökoneita ei Suomesta kovin montaa löydy. Krause-merkkisiä on liikenteessä kaksi.

"Tämä on yllättävän ketterä kulmissa. Kylvövantaat ovat niin takana, että kulmat tulevat kylvetyiksi."

Leppäkoski kehuu myös koneen puhdistusta ja kiertokokeen helppoutta. "Tämä on kuin viljasiilo, tulee puhtaaksi kun kopauttaa nuijalla kylkeen. Harjalla putsaaminen onnistuu pelto-oloissakin."

Neljän hehtaarin
tuntivauhti

Työsaavutus isolla koneella on mukava, keskimäärin tunnissa kylvää nelisen hehtaaria. Määrä riippuu tietenkin täytöistä, lohkon muodosta ja koosta. Neljän hehtaarin työsaavutus sisältää siirrot ja tankkaukset.

Ison koneen haittapuolina tuntuvat olevan kapeat peltotiet. Tarkkana saa olla, etteivät tienpielet sorru alta. 

"Järkeä täytyy myös käyttää. Jos lohko on vähän märkä, säiliöitä ei voi ottaa täyteen. Tässä on kaksi 3700 litran säiliötä", Leppäkoski kertoo.

Viime talven aikana hän teetti kylvökoneeseensa isommat renkaat Kapu Toivolalla Silento Oy:ssä. Vakiovarustukseen kuuluneet eivät hänen mielestään olleet Suomen oloissa hyvät. 

Kun kylvössä on satoja hehtaareita, ihan joka lohkolla ei voi olla optimiaikaan. Asiakkaat ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä. Omilta pelloiltaan Leppäkoski sai viime vuonna esimerkiksi kevätvehnästä keskimäärin 4300 kilon hehtaarisadon.

Tarpeeksi
matalaan

Leppäkoski kertoo, että vaikka hän oli kuullut suorakylvön mataluudesta, asia piti kuitenkin ensimmäisellä lohkolla opetella kantapään kautta. Liian syvälle kylvetyn siemenen energia menee pintaan pinnistämiseen. Suorakylvössä viljalle riittää parin kolmen sentin syvyys, rypsi kylvetään noin senttiin.

Suorakylvössä puimurimieheltä vaaditaan myös paljon. "Järki pitää olla päässä rengasvalinnoissa, ajosuunnissa, silppurin käytössä ja pysähdyksissä", Leppäkoski muistuttaa.

Muokattu maa käyttäytyy eri lailla kuin sängen alla kosteana pysyvä maa. Suorakylväjän on syytä opetella tuntemaan lohkonsa uudelleen.

Vaikka Leppäkoski kertoo myyneensä vanhan kylvökoneen, muokkaus ei ole täysin poissuljettu asia. Mennään tilanteen mukaan. "Tykkään tällaisesta koneesta, jolla voi aidosti valita, mitä tekee. Tällä voi kylvää muokattua maata tai sitten tosi olkista sänkipeltoa."

Muokatun maan kylvö tuo myös lisäaikaa kevään kylvöurakalle, kun muokatuille maille pääsee sänkipeltoa aiemmin. "Toisaalta suorakylvö lisää myös kylvöaikaa parilla viikolla. Isonkin alan ehtii kylvää."

Harvinainen kone
vaatii asennetta

Kun ostaa konemerkin, joita ei koko maassa kovin runsaslukuisesti ole ja vielä mallin, joita löytyy Suomesta vain kaksi, täytyy tiettyihin asioihin varautua.

"Kun ostaa eksoottisen koneen, varaosia ei saa kuin osuuskaupasta. Krausen myyjällä Aarre Anttilalla on varaosia aika hyvin. Täytyy myös itse olla valmis ottamaan varaosia hyllyyn", Leppäkoski toteaa.

Sisäänajovaiheen jälkeen koneen kanssa ei ongelmia ole ollut. Alkuhankaluutena ensimmäisenä vuonna oli lietson kierrosten säätäminen sopivaksi. 

Krausen kylvövantaiden riviväli on 17,5 senttiä. Leppäkosken kokemusten mukaan se on sopiva myös vehnälle. 

"12,5 senttiä on perua vanhojen rikkakasviaineiden ajalta. Nykyään viljarivit voivat olla harvemmassa."