Jokaiselle suomalaiselle lienee itsestäänselvyys, että meillä on osuuskauppoja, osuuspankkeja, osuusteurastamoita ja osuusmeijereitä. Myös se, että Suomessa jalostetaan maukkaita, turvallisia ja laadukkaita raaka-aineita pellolta pöytään lienee melko tuttu juttu kaikille.

Vähemmän tunnettua on sen sijaan varmaan se, että ruokaketju on luonteeltaan hyvin osuustoiminnallinen. Alkutuotanto perustuu perinteellisesti pääasiassa perheviljelmiin. Maidon jalostus on yli 90-prosenttisesti osuusmeijeripohjaista, lihan jalostus 75-prosenttisesti taustaltaan osuustoiminnallista ja kananmunien jatkokäsittelystä yli 90 prosenttia on osuuskuntien vastuulla. Päivittäistavarakaupasta on lähes 50 prosenttia osuustoiminnallista ja osuuspankeilla on kansallisella tasolla yhteensä 40 prosentin markkinaosuus..

Vahva ruokaketju on kansakunnan edun mukaista. Siinä syntyvä lisäarvo ei karkaa ketjun ulkopuolelle. Lisäarvoa siirtyy erityisesti ketjun kumpaankin päähän, tuottajille ja kuluttajille. Kun ketjun osapuolet ovat kanssakäymisessä toistensa kanssa, välittyy arvokasta markkinatietoa. Erityisen keskeistä on että markkinoiden ehdoilla toimiva ruokaketju saa tietoa siitä mitä loppukäyttäjä eli asiakas haluaa.

WTO-neuvotteluista on lähivuosina tulossa suuria haasteita maataloudelle ympäri maailmaa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että suojamuurit poistuvat eikä vienti- ja tuotantotukia saa maksaa. Ne maat joissa on alhaiset tuotantokustannukset ovat suuria voittajia ja muodostavat melkoisen uhan ei pelkästään Euroopan, Japanin ja Yhdysvaltojen, vaan myös kehitysmaiden ruokaketjuille. Moni kehitysmaa elää omavaraistaloutta, tuotetaan ja jalostetaan itse mitä kulutetaan. Kun näihin maihin tulvii ulkopuolelta tehomaatalousmaista raaka-aineita, tuhoutuu ei pelkästään paikallinen maanviljely vaan myös maaseutuväestön muodostama yhteiskuntarakenne. Kun moni kehitysmaa on hyvin maatalousvoittoinen, saattaa globalisaatio johtaa peräti jonkin kansakunnan tuhoon.

Tuottajien järjestäytymisestä ja osuustoiminnasta on apua. Kun tuottajat liittoutuvat keskenään, he voivat ajaa yhteistä asiaansa. Jos tuottajat hoitavat tuotteidensa keruun ja jalostuksen osuuskuntien kautta, syntyy myyntiin melkoista neuvotteluetua. Osuuskunnan ansiosta syntynyt lisäarvo jää tuottajielle. Parhaimmillaan tuottajat voivat osuuskunnan avulla kasvattaa tuotteidensa kansallista omaleimaisuutta ja käyttää sitä etuna markkinoinnissa.

Kilpailu on luonnollisesti kovaa. Pellolta-pöytäänperiaate toimii hyvin Suomessa ja monessa muussa maassa. Kuitenkin monikansalliset ruokajätit, sekä teollisuudessa että kaupassa, pyrkivät rikkomaan ruokaketjua. Jos arvoketju katkeaa, lisäarvo valuu ulos maasta ja kuluttajien ääntä ei kuulla jalostusketjun alkupäässä. Vahvistamalla jalostavien osuuskuntien asemaa liittoutumalla voi parantaa kilpailutilannetta.

Tästä suomalaisesta ainutlaatuisesta ruokaketjusta me suomalaiset pääsemme puhumaan maailmalla. Toimiva ketju edellyttää luottamusta osapuolien välillä, koska erityisesti kuluttajien lojaliteettia pitää tarkkaan vaalia. Tästä luottamuksesta on mukavaa kertoa maailmalla.

Pellervo-Seuran hallituksen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström on valittu maailman maataloustuottajajärjestön IFAP:in osuustoimintakomitean puheenjohtajaksi. Puheenjohtajuus on kaksivuotinen. Valinnan teki IFAP:in maailmankongressi Etelä-Korean Soulissa.


Uusin lehti

SISÄLTÖ 6/2006

  • Kasvinviljely ja energia
  • Ison viljasadon puolesta
  • Uusi ympäristötuki kannustaa ravinnetaseiden laskemiseen
  • ISO-VILJA -tutkimus sai pohjoismaisen palkinnon
  • Kasvuston paino ja lämpösumma ennustavat satoa
  • Sadepäivien määrä ennustaa viljojen tautien esiintymistä
  • Oman kylän lämpösumma tekstiviestillä
  • Lehtivihreä kertoo kasvin typpitilanteen
  • Lehtivihreämittauksista ja typen tarkentamisesta ympäristötukea
  • Lietelannan levitys on mutkikas ongelmavyyhti
  • Tehokasta lietelannan levitystä
  • Tiivistymisestä eroon levitystehosta tinkimättä
  • Lietelanta leviää hurjalla teholla Kannuksessa
  • Vapo hallitsee ruokohelven tuotantoa
  • Vasikkanevalla kekseliästä ruokohelpipaalien keruuta
  • Karvian Mustakeidas työntää ruokohelpeä
  • Biodieselin tilavalmistus ei kannata
  • Yhdeksän metrin Great Plains Okra-näyttelyyn
  • Juolavehnä kasvaa kohisten rypsipelloilla
  • Öljykasveja yli 100 000 hehtaaria!
  • 100+
  • Lainsäätäjät ja alan ammattilaiset bioenergiaseminaarissa eduskunnassa
  • Sairaanhoito maatalousyrittäjän työterveyshuoltoon - toimivatko palvelut?
  • Visakoivu on lupausten ja pettymysten erikoispuu
  • Luomulihapullien menekki yllätti
  • Kotieläintalous
  • Aloittakaa suunnittelu ajoissa
  • Kolminkertainen siilopeite
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Rakennuspeliä pelaamaan
  • Luomu-Pellervo
  • Sivut 59-61
  • Talous ja markkinointi
  • Yhteistyöllä puhtia metsäsektorille
  • Maajussit ovat aika paketteja kumppaneiksi
  • Maajusseille tulvii kirjeitä morsiamilta
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • 100+ Terveys
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla
  •  
  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 3.8.2006 ja Kodin Pellervo 6.7.2006.