Provet Fin -terveystietojärjestelmä tilojen ja eläinlääkäreiden käyttöön

Suomeen syntyy ensi syksynä uusi kotieläinten terveystietojärjestelmä, joka mahdollistaa eläinlääkärien tuottaman terveystiedon keräämisen helposti, nopeasti ja luotettavasti. Järjestelmä on nimeltään Provet Fin. Keskeiset hoito- ja lääkitystiedot on suunniteltu välitettäväksi Sikavaan ja Nasevaan.

Tuottaja pääsee Provet Fin -järjestelmään nettiselaimella, eikä hänen tarvitse asentaa omalle koneelleen mitään uusia ohjelmia. Tavoitteena on, että käyttäjätunnukset ovat samat kuin Sikavassa ja Nasevassa, ja että keskeiset hoito- ja lääkitystiedot näkyvät suoraan Sikavassa ja Nasevassa, joista siirtyminen järjestelmän muihin tietoihin onnistuu ilman uudelleen kirjautumista.
Provet Fin mahdollistaa sen, että eläinlääkäri pystyy siirtämään omalle koneelleen tallentamansa hoito-, lääkitys- ym. tiedot verkkopalveluun automaattisesti internetissä. Hän kytkeytyy järjestelmään ja sallii asiakkaidensa tietojen päivityksen ja näkymisen sovittujen asioiden osalta.
Provet Fin perustuu Provet-ohjelmaan, joka on eläinlääkäriohjelmien selkeä markkinajohtaja Suomessa.

Aika tuonut
muutostarpeita

Nykyisin eläinlääkärit tallentavat maidontuotantotiloilta lehmien hoito- ja lääkitystiedot omien eläinlääkäriohjelmiensa lisäksi käsin tilalla oleviin lehmäkortteihin, joihin myös tuottajat kirjaavat itse tekemänsä hoidot. Seminologit näpyttelevät tarkkailuun kuuluvilta tiloilta lehmäkorteissa olevat hoitokoodit Maatalouden laskentakeskuksen tietokantoihin. Tuotantoseurannassa olevat maidontuottajat ja eläinlääkärit saavat nämä sairaus- ja hoitotiedot koottuna vuosittain tai ProAgrian palvelukoosteista mutta viiveellä.
Sikapuolella eläinlääkäri kirjaa tiedot omaan tietokoneohjelmaansa. Sikojen hoitotietoja ei kerätä kattavasti, vain noin viisi prosenttia sikatiloista lähettää hoitotietoja Maatalouden laskentakeskukseen.
Lääkitystietoja ei ole koskaan aiemmin kerätty. Jatkossa tuottaja ja teurastamo tarvitsevat niitä sähköisessä muodossa viranomaisten ketjuinformaatiovaatimusten sekä tulossa olevan uuden lääkeluovutusasetuksen tarpeisiin. Uuden järjestelmän avulla hoitokoodit on ensimmäistä kertaa mahdollista saada terveydenhuollon käyttöön kattavasti myös sikapuolelta ja koko nautasektorilta.
Terveystietojen keruun käynnistäminen oli vallankumouksellisen hienoa syntyessään 80-luvun alussa, mutta aika on ajanut sen ohi. Tietojen tallennustavasta aiheutuva viive voi olla useita kuukausia, jonka vuoksi raportit ovat vanhentuneita. Samoja asioita kirjataan moneen kertaan, eli tehdään turhaa työtä. Kirjausten käsiala ei aina ole yksiselitteisesti luettavissa, jonka vuoksi tiedoissa on virheitä.
Hoitokoodit kerätään maitotiloilta varsin kattavasti, joten siinä mielessä järjestelmä toimii edelleen hyvin. Tietojen kirjaaminen sisältyy kunnalliseläinlääkäritaksaan. Lihanautatiloilta hoitokooditietoja ei ole kerätty.
Nykyisen systeemin epäkohdat on tiedostettu. Eläinten terveyttä koskevat tiedot ovat hajallaan eri paikoissa, eikä uusimmista tapahtumista ole saatavilla yhdistelmätietoa. Tilanne on yhtä huono kuin ihmispuolella, jossa ihmisen terveys-, sairaus- hoito- ja lääkitystietoja ei koota henkilökohtaiselle terveystietotilille, joka olisi katsottavissa henkilökohtaisilla tunnuksilla koska tahansa mistä tahansa pankkitilin tapaan.
Voisi sanoa, että on korkea aika uudelle järjestelmälle. Ihmispuolellakin tilanne korjaantunee, mutta kotieläinten terveystietojärjestelmä ehtii ensin.

Provet YES uuden
järjestelmän veturina

Kunnia terveystietojärjestelmän uudistamisesta kuuluu suurelta osin eläinlääkäreitä kouluttavalle Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliselle tiedekunnalle ja sen aiemmalle dekaanille Hannu Saloniemelle, jonka ansiota oli myös 80-luvulla käyttöön otettu lehmäkortti.
Tiedekunta päätti Yliopistollisen eläinsairaalan potilastietojärjestelmän uusimisesta kaksi vuotta sitten ja päätyi selainkäyttöiseen verkkopalveluun. Saloniemi oivalsi, että yliopisto voi toimia tässä veturina, joka nytkäyttää eteenpäin koko alan kehitystä. Sairaalan potilastietojärjestelmä, Provet YES, otettiin käyttöön kesällä 2006.
Seuraava askel on Yliopistollisen eläinsairaalan Saaren yksikön liittäminen osaksi Provet YES -järjestelmää. Tämä on se vaihe, joka tuo mukanaan eläinlääkäreiden kannettavien tietokoneiden automaattisen synkronoinnin järjestelmään. Kannettavien koneiden Provet Win -ohjelma saadaan uusittua kesän aikana ja käyttöön Saaren yksikön eläinlääkäreille ennen juhannusta.
Verkkoratkaisu on otettu käyttöön myös Suomen suurimmilla pieneläinklinikoilla. Useat kuntayhtymät ovat kysyneet mahdollisuutta yhdistää kuntayhtymän eläinlääkäreiden tietoja kokonaisuudeksi, jossa eläinlääkärit ja heidän sijaisensa voisivat joustavasti kommunikoida keskenään. Tähän Provet Fin tarjoaa tehokkaan ratkaisun, nopeuttaa kuntayhtymäkohtaisten kokonaisuuksien tekoa ja pienentää merkittävästi näiden järjestelmien kustannuksia.

Sikava ja Naseva
tuovat käyttöoikeudet

Kevään aikana on neuvoteltu ratkaisua, jolla hoito- ja lääkitystiedot saadaan terveystietojärjestelmästä Sikavan ja Nasevan käyttöön. Toisin sanoen tilat, jotka ovat liittyneet Sikavaan ja Nasevaan eli tehneet terveydenhuoltosopimuksen, näkisivät keskeiset hoito- ja lääkitystiedot suoraan Sikavassa ja Nasevassa ja pääsisivät samoilla käyttäjätunnuksilla myös Provet Fin -järjestelmään katsomaan kaikkia eläinlääkärin tilan käyttöön tallentamia tietoja.
Tuottajan käyttöön tulee toimintoja, joilla hän voi itse tehdä merkintöjä järjestelmään. Esimerkki tällaisesta on tilalle jätettyjen lääkkeiden käytön merkitseminen tilan lääkekäyttötietoihin. Kaikkeen järjestelmään tallennettuun tietoon tulee merkintä, koska se on tehty ja kuka sen on tehnyt.
Hoitokoodit ja lääkitystiedot on mahdollista välittää tuottajan ja eläinlääkärin antamien valtuuksien puitteissa edelleen.
”Eläinlääkäreiden kirjaamat hoito- ja lääkitystiedot kuin myös eläinlääkäreiden koneelle kirjaamat terveydenhuoltokäynnit saadaan näin siirretyksi automaattisesti Sikavaan ja Nasevaan kerralla oikein -periaatteella. EU:sta tuleva uusin tiloja koskeva vaatimus, ketjuinformaatio, tulee edellyttämään muun muassa teuraaksi menevien eläinten lääkitystietojen välittämistä teurastamon tarkastuseläinlääkärille. Sioilla tämä vaatimus tulee voimaan vuoden 2008 alussa ja naudoilla 2010 alussa”, ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi sanoo.
”Sähköinen tiedonsiirto helpottaa, säästää aikaa ja vähentää virheitä kaikilta toimijoilta”, Kortesniemi sanoo.
Sikavan ja Nasevan mukaantulo tarjoaisi muillekin eläinlääkäriohjelmille kuin Provetille mahdollisuuden toimittaa järjestelmään tietoja automaattisesti avoimen rajapinnan kautta.