Sikaloiden tautitilanne huononee
Teksti: Jussi Knuuttila
Sikojen keuhkosairaudet ja suolinkaiset ovat lisääntyneet huimasti vuoden 2007 aikana. Keuhkokalvon tulehdukset ovat lisääntyneet melkein viisinkertaisiksi ja keuhkotulehdusten määrä on yli kaksinkertaistunut, ilmenee Eviran tautiseurannasta.
Evira seuraa sikojen tautitilannetta teurastamojen tarkastuseläinlääkärien raporttien perusteella.
Nivelvikojen ja märkäpesäkkeiden määrä on hallinnassa, vaikka pientä kasvua niidenkin kohdalla on.
Eläinlääketieteen tohtori Mari Heinosen mukaan pieni osa tilastotapausten kasvusta selittynee sillä, että teurastamojen
Kattavaa torjunta- |
Keuhkokalvon- ja keuhkotulehdusten osalta kupletin juoni vaikuttaa selvältä. Siat kuumeilevat ja yskivät, mutta porsasyskän aiheuttajaa ei sioista löydy. Antibioottihoito tehoaa useimmiten hyvin.
Heinosen mukaan tällaisten oireiden aiheuttaja on kohtalaisen selvä. Kysymyksessä täytyy olla aktinobasilloosi, jota voi myös paiseiseksi keuhkotulehdukseksi nimittää. Aiheuttaja on Actinobacillus pleuropneumoniae-bakteeri. Toistaiseksi bakteerista tunnetaan 12 erilaista alatyyppiä.
Aktinobasilloosia aiheuttavaa bakteeria tai sen vasta-aineita löytyy Suomesta melkein joka sikalasta. Se ei siten ole mikään uusi ja yllättävä taudinaiheuttaja, joka olisi viriämässä epidemiaksi. Heinosen mielestä on mahdollista, että jokin alatyyppi on lisääntynyt, mutta tutkimustietoa asiasta ei ole.
Aktinobasilloosin yleistymiseen täytyy lisäksi olla muitakin syitä. Sikataloudessa on täytynyt tapahtua muutos tai muutoksia, joiden johdosta tällaiseen tilanteeseen on tultu. Heinosen mukaan on aihetta pelätä, että tautitilanne pahenee.
Apulaisprofessori Olli Peltoniemi Helsingin yliopiston Saaren yksiköstä arvelee, että sikatalouden rakennemuutos kohti suurempia tuotantoyksiköitä on todennäköisin seikka taudin esiintymistiheyden kasvuun. Mitä enemmän eläimiä on samassa yksikössä, sitä suurempi on suhteellinen tautipaine, sanoo Peltoniemi. Tämä on asia, jota ei ole mahdollista muuksi muuttaa.
Peltoniemi täsmentää käsitettä suhteellinen tautipaine. Suhteellinen tautipaine kasvaa yksikön koon kasvaessa, jos sikojen hoidossa ja elinoloissa ei tapahdu muutoksia. Peltoniemi myöntää, että tautipaine voi myös suuressa yksikössä olla kohtuullisen alhainen. Toisaalta tautipaine voi pienessäkin yksikössä olla suuri.
Peltoniemi toteaa, että tilanne on hankala. Tuottajien on pakko kasvattaa tuotantoaan, jotta pystyisivät pitämään taloutensa kunnossa. Samalla tautipaine kuitenkin lisääntyy. Pelkkä yksikkökoon kasvattaminen ei siis riitä. On investoitava myös tautien ehkäisyyn.
Vieroitusporsaiden
näivetystauti PMWS
PMWS löydetty jo kolmessa sikalassa |
Vieroitusporsaiden näivetystautitilanteen seuranta on paiseista keuhkotulehdusta hankalampaa, sillä se ei ilmene teurastamojen ruhontarkastuksissa. On syytä silti epäillä, että tämäkin tauti on tulossa Suomeen, luultavasti jäädäkseen.
Ruotsissa ja Norjassa tauti todettiin kummassakin vuonna 2003. Norjalaiset tappoivat siat kahdesta ensimmäisestä taudin saaneesta sikalasta. PMWS pysyikin hetken poissa, kunnes putkahti uudelleen esiin 2007.
Vierotusporsaiden näivetystaudin perimmäinen syy lienee pitkälle sama kuin paiseisen keuhkotulehduksenkin. Kun yksikkökoot kasvavat, suhteellinen tautipaine lisääntyy. Niinpä torjuntakin on sama. Yksikkökoon kasvattamisen ohella on investoitava tautien ennaltaehkäisyyn.
Lawsonia ja
kokkidioosi
Lawsonia ja kokkidioosi ovat Heinosen arvion mukaan myös yleisiä, vaikkakaan systemaattisia kartoituksia ei ole tehty. Lawsonia on siitä kiusallinen, että se voi iskeä myös erittäin hyvin hoidettuun sikalaan. Se on oireiltaan monimuotoinen, joten diagnostiikan kanssa on oltava tarkkana.
Kokkidioosin torjuntaan on olemassa erinomainen, vaikkakin kohtuullisen kallis lääkitys, jolla tautia on helppo kontrolloida. Kokkidioosin toteaminen vaatii aina laboratoriossa tehdyn varmennuksen, ettei lääkitystä tehtäisi turhaan. Hyvä hygienia on erinomainen kokkidioosin vastustuskeino.
Tautien vastustus
jää tilojen vastuulle
Eviran Taina Laine ja ETT:n Pirjo Kortesniemi ovat yhtä mieltä siitä, että kaikki neljä tautia ovat jo sikaloissamme. Kun ja jos ongelmia tautien puhkeamisen muodossa tulee, ne ovat tilakohtaisia. Molemmat tahot lupaavat tilakohtaista apua, mikäli niin tapahtuu.
Laine ja Kortesniemi toteavat, että koko maata kattavaa torjuntaohjelmaa on vaikea saada aikaan. Taudit eivät ole virallisesti vastustettavien tautien listalla. Tästä syystä esimerkiksi valtion varoja tuskin on saatavissa vastustustyön rahoittamiseen. Periaatteessa se olisi mahdollista. Suomi voi ja saa satsata taudin kuin taudin vastustamiseen haluamansa määrän varoja. Ainakin Kanadassa näin on myös tehty.
Suomen sikaloissa ollaan siis kaikesta päättäen tilanteessa, jota voisi verrata hukkakauraan peltoviljelyssä. Sekin on tullut maahan jäädäkseen. Onnistunut torjunta edellyttää ilmoitusta ja pikaisia vastatoimia. Ellei kitketä ajoissa ja tarkkaan, on myöhemmin pakko ryhtyä järeämpiin toimiin.
SISÄLTÖ 6/2008
-
Tutkimus: Tuotantoeläimen hyvinvointi voi olla väline tai itseisarvo
-
Kannen kuvat Silja Vuori, Kimmo Torkkeli ja Jussi Knuuttila.
Meidän maatila: Karjatalous kehittyy sivutoimena
Euroopan tuottajat: Haasteena koko alan tulevaisuus
Kasvinviljely: Lannoitusta myös kasvukaudella
Kasvinsuojelu: Ruotsalaiset viljanviljelijät eivät tingi kasvinsuojelusta
Kasvukausi: Kaksi kylvötapaa pidentää kylvö- ja korjuukautta
Ruokohelpi: Vapo ei tingi viljelytavoitteistaan
Kasvinviljely: Syysrypsi kukkii jo täysillä
Rakentaminen: Pihatto nousi pikavauhtia
Ruotsi: Luonnonlaitumelta ilmavaan navettaan
Kilpailuttaminen: Tarjouspyynnöt postiin jo suunnitteluvaiheessa
Sokerijuurikas: Viljelijät pelastivat tuotannon ja tehtaan
Luomutuotanto: Tuottaja totteli taskulaskinta
Maaseutuyritys: Maatila voi erikoistua hyvinvointipalveluihin
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Sikaloiden tautitilanne huononee
Toistuvat:
Huomioita
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveisiä
Nollarajalla
Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 7.8. ja Kodin Pellervo 18.6.2008.