Sikojen keuhkosairaudet ja suolinkaiset ovat lisääntyneet huimasti vuoden 2007 aikana. Keuhkokalvon tulehdukset ovat lisääntyneet melkein viisinkertaisiksi ja keuhkotulehdusten määrä on yli kaksinkertaistunut, ilmenee Eviran tautiseurannasta.
Evira seuraa sikojen tautitilannetta teurastamojen tarkastuseläinlääkärien raporttien perusteella.

Nivelvikojen ja märkäpesäkkeiden määrä on hallinnassa, vaikka pientä kasvua niidenkin kohdalla on.
Eläinlääketieteen tohtori Mari Heinosen mukaan pieni osa tilastotapausten kasvusta selittynee sillä, että teurastamojen

Kattavaa torjunta-
ohjelmaa ei ole tulossa

tarkastuskäytäntöjä ja raportointia on pyritty yhdenmukaistamaan. Silti näyttää selvältä, että suomalaisiin sikaloihin on tulossa uusia tauteja tai/ja vanhat nostavat päätään.
Keuhkokalvon- ja keuhkotulehdusten osalta kupletin juoni vaikuttaa selvältä. Siat kuumeilevat ja yskivät, mutta porsasyskän aiheuttajaa ei sioista löydy. Antibioottihoito tehoaa useimmiten hyvin.
Heinosen mukaan tällaisten oireiden aiheuttaja on kohtalaisen selvä. Kysymyksessä täytyy olla aktinobasilloosi, jota voi myös paiseiseksi keuhkotulehdukseksi nimittää. Aiheuttaja on Actinobacillus pleuropneumoniae-bakteeri. Toistaiseksi bakteerista tunnetaan 12 erilaista alatyyppiä.
Aktinobasilloosia aiheuttavaa bakteeria tai sen vasta-aineita löytyy Suomesta melkein joka sikalasta. Se ei siten ole mikään uusi ja yllättävä taudinaiheuttaja, joka olisi viriämässä epidemiaksi. Heinosen mielestä on mahdollista, että jokin alatyyppi on lisääntynyt, mutta tutkimustietoa asiasta ei ole.
Aktinobasilloosin yleistymiseen täytyy lisäksi olla muitakin syitä. Sikataloudessa on täytynyt tapahtua muutos tai muutoksia, joiden johdosta tällaiseen tilanteeseen on tultu. Heinosen mukaan on aihetta pelätä, että tautitilanne pahenee.
Apulaisprofessori Olli Peltoniemi Helsingin yliopiston Saaren yksiköstä arvelee, että sikatalouden rakennemuutos kohti suurempia tuotantoyksiköitä on todennäköisin seikka taudin esiintymistiheyden kasvuun. Mitä enemmän eläimiä on samassa yksikössä, sitä suurempi on suhteellinen tautipaine, sanoo Peltoniemi. Tämä on asia, jota ei ole mahdollista muuksi muuttaa.
Peltoniemi täsmentää käsitettä suhteellinen tautipaine. Suhteellinen tautipaine kasvaa yksikön koon kasvaessa, jos sikojen hoidossa ja elinoloissa ei tapahdu muutoksia. Peltoniemi myöntää, että tautipaine voi myös suuressa yksikössä olla kohtuullisen alhainen. Toisaalta tautipaine voi pienessäkin yksikössä olla suuri.
Peltoniemi toteaa, että tilanne on hankala. Tuottajien on pakko kasvattaa tuotantoaan, jotta pystyisivät pitämään taloutensa kunnossa. Samalla tautipaine kuitenkin lisääntyy. Pelkkä yksikkökoon kasvattaminen ei siis riitä. On investoitava myös tautien ehkäisyyn.

Vieroitusporsaiden
näivetystauti PMWS

PMWS löydetty jo kolmessa sikalassa

On olemassa merkkejä siitä, että myös vieroitusporsaiden näivetystauti, eli PMWS on nostamassa päätään. Suomessa on havaittu kolme tapausta. Tautia aiheuttavan sirkoviruksen vasta-aineita löytyy sikaloistamme yleisesti, vaikka vain kolme tautitapausta on tähän mennessä todettu. Heinosen mukaan tapauksia ilmenee varmasti lisää. Kyseessä on vakava tauti, jonka puhkeaminen on yksittäiselle tilalle aina katastrofi. Heinonen sanoo, että sikalan omistajana hän tekisi kaikkensa vieroitusporsaiden näivetystaudin puhkeamisen ehkäisemiseksi.
Vieroitusporsaiden näivetystautitilanteen seuranta on paiseista keuhkotulehdusta hankalampaa, sillä se ei ilmene teurastamojen ruhontarkastuksissa. On syytä silti epäillä, että tämäkin tauti on tulossa Suomeen, luultavasti jäädäkseen.
Ruotsissa ja Norjassa tauti todettiin kummassakin vuonna 2003. Norjalaiset tappoivat siat kahdesta ensimmäisestä taudin saaneesta sikalasta. PMWS pysyikin hetken poissa, kunnes putkahti uudelleen esiin 2007.
Vierotusporsaiden näivetystaudin perimmäinen syy lienee pitkälle sama kuin paiseisen keuhkotulehduksenkin. Kun yksikkökoot kasvavat, suhteellinen tautipaine lisääntyy. Niinpä torjuntakin on sama. Yksikkökoon kasvattamisen ohella on investoitava tautien ennaltaehkäisyyn.

Lawsonia ja
kokkidioosi

Lawsonia ja kokkidioosi ovat Heinosen arvion mukaan myös yleisiä, vaikkakaan systemaattisia kartoituksia ei ole tehty. Lawsonia on siitä kiusallinen, että se voi iskeä myös erittäin hyvin hoidettuun sikalaan. Se on oireiltaan monimuotoinen, joten diagnostiikan kanssa on oltava tarkkana.
Kokkidioosin torjuntaan on olemassa erinomainen, vaikkakin kohtuullisen kallis lääkitys, jolla tautia on helppo kontrolloida. Kokkidioosin toteaminen vaatii aina laboratoriossa tehdyn varmennuksen, ettei lääkitystä tehtäisi turhaan. Hyvä hygienia on erinomainen kokkidioosin vastustuskeino.

Tautien vastustus
jää tilojen vastuulle

Eviran Taina Laine ja ETT:n Pirjo Kortesniemi ovat yhtä mieltä siitä, että kaikki neljä tautia ovat jo sikaloissamme. Kun ja jos ongelmia tautien puhkeamisen muodossa tulee, ne ovat tilakohtaisia. Molemmat tahot lupaavat tilakohtaista apua, mikäli niin tapahtuu.
Laine ja Kortesniemi toteavat, että koko maata kattavaa torjuntaohjelmaa on vaikea saada aikaan. Taudit eivät ole virallisesti vastustettavien tautien listalla. Tästä syystä esimerkiksi valtion varoja tuskin on saatavissa vastustustyön rahoittamiseen. Periaatteessa se olisi mahdollista. Suomi voi ja saa satsata taudin kuin taudin vastustamiseen haluamansa määrän varoja. Ainakin Kanadassa näin on myös tehty.
Suomen sikaloissa ollaan siis kaikesta päättäen tilanteessa, jota voisi verrata hukkakauraan peltoviljelyssä. Sekin on tullut maahan jäädäkseen. Onnistunut torjunta edellyttää ilmoitusta ja pikaisia vastatoimia. Ellei kitketä ajoissa ja tarkkaan, on myöhemmin pakko ryhtyä järeämpiin toimiin.




Uusin lehti

SISÄLTÖ 6/2008

    Tutkimus: Tuotantoeläimen hyvinvointi voi olla väline tai itseisarvo

    Meidän maatila: Karjatalous kehittyy sivutoimena

    Euroopan tuottajat: Haasteena koko alan tulevaisuus

    Kasvinviljely: Lannoitusta myös kasvukaudella

    Kasvinsuojelu: Ruotsalaiset viljanviljelijät eivät tingi kasvinsuojelusta

    Kasvukausi: Kaksi kylvötapaa pidentää kylvö- ja korjuukautta

    Ruokohelpi: Vapo ei tingi viljelytavoitteistaan

    Kasvinviljely: Syysrypsi kukkii jo täysillä

    Rakentaminen: Pihatto nousi pikavauhtia

    Ruotsi: Luonnonlaitumelta ilmavaan navettaan

    Kilpailuttaminen: Tarjouspyynnöt postiin jo suunnitteluvaiheessa

    Sokerijuurikas: Viljelijät pelastivat tuotannon ja tehtaan

    Luomutuotanto: Tuottaja totteli taskulaskinta

    Maaseutuyritys: Maatila voi erikoistua hyvinvointipalveluihin

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Sikaloiden tautitilanne huononee

    Toistuvat:
    Huomioita
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Silja Vuori, Kimmo Torkkeli ja Jussi Knuuttila.


  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 7.8. ja Kodin Pellervo 18.6.2008.