Aistien tehtävänä on kerätä tietoa ympärillä olevan maailman muutoksista niin, että keho aina toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Naudan ja ihmisen aistimaailmojen erojen tunteminen auttaa hoitajaa ymmärtämään eläimiään paremmin.

Kotieläinten aistit ovat kehittyneet juuri sopiviksi lajin alkuperäiseen elinympäristöön. Jalostus ja muutto navetoihin eivät ole muuttanut aisteja juuri ollenkaan. Ikivanhat asetukset eivät kuitenkaan aina sovi nykyolosuhteisiin.
Märehtijät ovat mestareita havaitsemaan äkillistä liikettä laajassa näkökentässään. Kyky on elintärkeä, kun kohti kiihdyttää nälkäinen saalistaja. Oikein mitoitettua liikettä kannattaakin käyttää nautojen siirtämiseen. Samalla kannattaa muistaa, että pienikin lepattava esine voi saada koko karjan sekaisin.
Märehtijöiden syvyysnäkö toimii suoraan eteenpäin kohdistuvalla alueella, mutta alustan tasolle jää lähes sokea alue. Pää ylhäällä liikkuva nauta säikkyy siksi helposti alustan värimuutoksia tai lojuvia esineitä.
Eläinten värinäköä on vaikea tutkia. Naudoilla lienee kuitenkin kohtuullisen hyvä kyky aistia keltaisen, oranssin ja punaisen sävyjä.

Hyvin kuuluu

Kotieläinten kuuloalue on ihmiseen verrattuna laajempi erityisesti korkeiden äänien osalta. Nauta häviää vain äänilähteen paikallistamisen tarkkuudessa.
Ääntely on näön jälkeen toiseksi tärkein viestinnän muoto. Naudat pystyvät auttavasti korvaamaan puuttuvia näköaistimuksia äänten avulla esimerkiksi hämärässä.
Nauta kokee korkeat äänet hyvin epämiellyttävinä, ja saattaa siten säikkyä tai stressaantua äänistä, joiden olemassaolosta hoitaja ei tiedä mitään. Kovat äänet aiheuttavat naudoille pelkoa.

Salattu hajumaailma

Hajuaisti on kotieläinten aisteista kehittynein, ainakin jos vertauskohtana on ihminen. Voi hyvinkin olla, että eläinten hajumaailma on jotain, mitä ihminen ei kykene edes kuvittelemaan.
Eläinten väliset hajuviestit ovat tärkeitä lisääntymisessä, ravinnon etsimisessä ja asuinpaikan tunnistamisessa. Hajuviestien merkitys on suurempi sisäkasvatuksessa kuin ulkona. Naudat viestivät eritteissä olevien hajujen avulla. Erityisiä hajurauhasia on lisäksi silmien alla, nivusissa ja jaloissa.
Viestimiseen käytettyjä merkkiaineita kutsutaan feromoneiksi tai sosiaalisiksi hormoneiksi. Ne ohjaavat eläinten käyttäytymistä esimerkiksi lisääntymiseen ja vaaraan liittyvissä tilanteissa. Eri lajeilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu pelästyneen eläimen erittävän feromonia, joka kertoo muille vaarasta. Esimerkiksi teurassonni pelkää veristä tainnutuspartta vain, jos edellinen eläin on joutunut siinä usean minuutin ajaksi paniikkiin.
Eläimet aistivat mitä luultavimmin ihmisille tutut perusmaut. Herkkyys eri mauille kuitenkin vaihtelee lajien välillä, samoin mieltymykset. Karvas kasvi on usein myrkyllinen, minkä takia nauta havaitsee karvaan jo hyvin pieninä pitoisuuksina.

Kipu on suojamekanismi

Tuntoaisti välittää tietoa vaarasta ja välittömästä ympäristöstä. Lisäksi sillä on sosiaalisia merkityksiä. Kudosten rikkoontuminen tuntuu kipuna.
Kipuaistimus voi muuttua tai jopa sammua selkäytimessä matkalla kudoksesta tietoisuuteen. Muut samanaikaiset ärsykkeet kilpailevat kivun kanssa. Siksi kuuma- tai kylmäkäsittely, silittäminen tai pelkkä rauhoittelu ovat tehokkaita kivunlievittäjiä. Tietyt hormonit nostavat kipukynnystä, esimerkiksi pelästymiseen liittyvä adrenaliini tai synnytyksen aikainen hormonimyrsky.

Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 6 /2009

  • Tutkimus: Suomen lammasrotujen geenilanka jatkuu kesytyshistorian alkuun

    Yritys: Marjatila pyristelee byrokratian hampaissa

    Viljelykesä: Satotoiveet orastavat

    Kasvinsuojeluaineet: Verkkokaupan valikoima kasvaa

    Lannoiteasetus: Seleenipykälä remonttiin

    Viljavuustutkimus: Parantamisen varaa

    Nurmiviljely: Siemenseoksiin tarvitaan lisää puhtia

    Viro: Lama koettelee tuottajaa

    Säilörehu: Korjuuvirheet napsivat sadosta yli kymmenesosan
    Hyvän sadon viljelykokeet: Siemenet kylvetty

    Punahome: Kasvunsääde pienentää riskiä

    Maidontuotanto: Varovasti mutta varmasti

    Saksa: Kylän viimeinen maitotila

    Kenia: Metsähallinnon malli Suomesta

    Luomutuotanto: Tarjonnan puute rajoittaa kauppaa

    Tekevälle sattuu: Hiehon harha-askel

    Omenantuottaja: Satoa sadasta lajikkeesta

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Karjasilmää kehittämään

    Toistuvat:
    Huomioita
    Vähätalo
    Antinpoika
    Verkossa
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat
    Kimmo Haimi, Topi Pakarinen ja Jari Peltonen

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 6.8. ja Kodin Pellervo 17.6.2009.


  • Pellervon Iso Kalenteri sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.