Torjunnan tehot käyttöön
Teksti: Jari Peltonen
Kasvinsuojelu on taktiikkalaji, joka parantaa viljelyn kannattavuutta helposti. Kasvitautien torjunta tai taudinkestävien lajikkeiden viljely on myös yksi parhaista menetelmistä suojella ympäristöä ravinnevalumilta.
Terve kasvusto käyttää helposti typpeä pellosta parikymmentä kiloa enemmän kuin taudin aiheuttajien runtelema kasvusto. Samalla tehostuu fosforin ja muidenkin ravinteiden käyttö.
Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella, MTT:llä on pitkät perinteet ja kova ammattitaito kasvinsuojeluaineiden tutkimuksessa. Tutkimuskeskus suorittaa kasvinsuojeluaineiden rekisteröintiin vaadittavia tehokkuus- sekä jäämäkokeita joka vuosi.
Tautien torjunnan tehokkuuskokeissa käytetään kolmea torjunta-ainemäärää: kokoannos, puoliannos ja neljäsosa-annos. Verrokkina on aina käsittelemätön kasvusto.
Suoritetuista testeistä voisi helposti määrittää valmistekohtaiset satovastekäyrät. Samoin valmisteiden annostehoja voisi tarkistaa myös eri taudinaiheuttajiin vastekäyrillä helposti. Näitä tuloksia ei kuitenkaan syystä tai toisesta julkaista. Lieneekö kasvinsuojeluainekauppiailla jotenkin sormensa pelissä? Kokeethan ovat heidän maksamiaan.
Tällä hetkellä MTT julkaisee valmisteiden tehovertailutulokset vain käyttösuositusten suurimmilla käyttömäärillä. Erot ovat siksi tuotteiden välillä turhan pieniä.
Euroopassa käytäntö on toinen. Siellä esimerkiksi alinta suositusmäärä harvoin ilmoitetaan tuoteselosteessa kuten meillä. Tuoteselosteessa ilmoitetaan vain suurin sallittu käyttömäärä ruiskutuskertaa kohti jase, kuinka monta kertaa kasvukaudessa tuotetta saa ruiskuttaa – yleensä vain kahdesti.
Torjunta-aineiden satovastekäyrätkin löytyvät internetistä helposti. Esimerkiksi Home Grown Cereal Authorityn kotisivuilta www.hgca.com löytyy paljon tietoa torjunta-aineiden vastekäyristä, kun valitsee aloitussivulta ikkunan Crop research ja klikkaa sen jälkeen Disease control -painiketta. Myös linkissä http://dbserver.sac.ac.uk/~afd/ brittiviljelijät voivat vapaasti tutustua tietokoneohjelman avulla koesarjoihin ja eri valmisteiden tuottamiin hyötyihin.
Torjunta-aineita tarvitaan Brittein saarilla jonkin verran enemmän kuin Suomessa, koska kasvustoissa on suojeltavaa vihreää lehtipinta-alaa peltopinta-alaa kohti ainakin kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Lisäksi kasvukausi on pitempi Brittein saarilla kuin meillä.
Vastaavat torjunta-aineita koskevat tiedot pitäisi ilman muuta olla suomalaisten viljelijöiden käytössä. Voimavaroja pitäisi myös löytää tutkimustyöhön, jossa selvitetään kuinka pienillä annosmäärillä eri valmistajien tuotteista saadaan sekoitettua torjuntatehokkaita ja edullisia tankkiseoksia. Nyt seosten valmistustieto on yksinomaan yritysten omissa käsissä.
KOKO SISÄLTÖ 6 /2010
- Tutkimus: Siivekkäät työläiset torjuvat mansikan harmaahomeen
Maidontuotanto: Kainuu on maitoinen maakunta
Web-kamera: Mikä lannoite liukenee parhaiten
Kasvinsuojelu: Torjunnan tehot käyttöön
Pikakalkitus: Sooda levisi kehnosti
Kasvinsuojelu: Berner sai GEP-statuksen koetoiminnalleen
Nurmiviljely: Kasvitiheys ratkaisee sadon
Kasvukausi: Sade vaihtaa viljelykasveja ja huuhtelee satotoiveita
Kosteutta riittää
Viro: Maitotiloilla vaikeat ajat
Vararikko: Alamäki alkoi navettapalosta
Hyvä Sato -kilpailu: Kilpailulohkot kylvetty
Maatalouslomitus: Karjatilan luottopakki
Tuotantopanokset: Panosten hinnat määräytyvät Pohjoismaiden markkinoilla
Mansikka: Kesän ensi sato kypsyy kasvihuoneessa
Hajajätevesiasetus: Jätepalikat edelleen levällään
Okra 2010 -maatalousnäyttely
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Pohjanmaalla sikadysenteriaa, Virossa PED-epidemia
Toistuvat:
Uutiset
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveenä työssä
Nollarajalla
- Kannen kuvat Kannen kuvat Silja Vuori ja Jari Peltonen.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 5.8. ja Kodin Pellervo 17.6.2010.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.