Kasvinsuojelu on taktiikkalaji, joka parantaa viljelyn kannattavuutta helposti. Kasvitautien torjunta tai taudinkestävien lajikkeiden viljely on myös yksi parhaista menetelmistä suojella ympäristöä ravinnevalumilta.

Terve kasvusto käyttää helposti typpeä pellosta parikymmentä kiloa enemmän kuin taudin aiheuttajien runtelema kasvusto. Samalla tehostuu fosforin ja muidenkin ravinteiden käyttö.
Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella, MTT:llä on pitkät perinteet ja kova ammattitaito kasvinsuojeluaineiden tutkimuksessa. Tutkimuskeskus suorittaa kasvinsuojeluaineiden rekisteröintiin vaadittavia tehokkuus- sekä jäämäkokeita joka vuosi.
Tautien torjunnan tehokkuuskokeissa käytetään kolmea torjunta-ainemäärää: kokoannos, puoliannos ja neljäsosa-annos. Verrokkina on aina käsittelemätön kasvusto.
Suoritetuista testeistä voisi helposti määrittää valmistekohtaiset satovastekäyrät. Samoin valmisteiden annostehoja voisi tarkistaa myös eri taudinaiheuttajiin vastekäyrillä helposti. Näitä tuloksia ei kuitenkaan syystä tai toisesta julkaista. Lieneekö kasvinsuojeluainekauppiailla jotenkin sormensa pelissä? Kokeethan ovat heidän maksamiaan.
Tällä hetkellä MTT julkaisee valmisteiden tehovertailutulokset vain käyttösuositusten suurimmilla käyttömäärillä. Erot ovat siksi tuotteiden välillä turhan pieniä.
Euroopassa käytäntö on toinen. Siellä esimerkiksi alinta suositusmäärä harvoin ilmoitetaan tuoteselosteessa kuten meillä. Tuoteselosteessa ilmoitetaan vain suurin sallittu käyttömäärä ruiskutuskertaa kohti jase, kuinka monta kertaa kasvukaudessa tuotetta saa ruiskuttaa – yleensä vain kahdesti.
Torjunta-aineiden satovastekäyrätkin löytyvät internetistä helposti. Esimerkiksi Home Grown Cereal Authorityn kotisivuilta www.hgca.com löytyy paljon tietoa torjunta-aineiden vastekäyristä, kun valitsee aloitussivulta ikkunan Crop research ja klikkaa sen jälkeen Disease control -painiketta. Myös linkissä http://dbserver.sac.ac.uk/~afd/ brittiviljelijät voivat vapaasti tutustua tietokoneohjelman avulla koesarjoihin ja eri valmisteiden tuottamiin hyötyihin.
Torjunta-aineita tarvitaan Brittein saarilla jonkin verran enemmän kuin Suomessa, koska kasvustoissa on suojeltavaa vihreää lehtipinta-alaa peltopinta-alaa kohti ainakin kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Lisäksi kasvukausi on pitempi Brittein saarilla kuin meillä.
Vastaavat torjunta-aineita koskevat tiedot pitäisi ilman muuta olla suomalaisten viljelijöiden käytössä. Voimavaroja pitäisi myös löytää tutkimustyöhön, jossa selvitetään kuinka pienillä annosmäärillä eri valmistajien tuotteista saadaan sekoitettua torjuntatehokkaita ja edullisia tankkiseoksia. Nyt seosten valmistustieto on yksinomaan yritysten omissa käsissä.




Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 6 /2010

  • Tutkimus: Siivekkäät työläiset torjuvat mansikan harmaahomeen

    Maidontuotanto: Kainuu on maitoinen maakunta

    Web-kamera: Mikä lannoite liukenee parhaiten

    Kasvinsuojelu: Torjunnan tehot käyttöön

    Pikakalkitus: Sooda levisi kehnosti

    Kasvinsuojelu: Berner sai GEP-statuksen koetoiminnalleen

    Nurmiviljely: Kasvitiheys ratkaisee sadon

    Kasvukausi: Sade vaihtaa viljelykasveja ja huuhtelee satotoiveita
    Kosteutta riittää

    Viro: Maitotiloilla vaikeat ajat
    Vararikko: Alamäki alkoi navettapalosta

    Hyvä Sato -kilpailu: Kilpailulohkot kylvetty

    Maatalouslomitus: Karjatilan luottopakki

    Tuotantopanokset: Panosten hinnat määräytyvät Pohjoismaiden markkinoilla

    Mansikka: Kesän ensi sato kypsyy kasvihuoneessa

    Hajajätevesiasetus: Jätepalikat edelleen levällään

    Okra 2010 -maatalousnäyttely

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Pohjanmaalla sikadysenteriaa, Virossa PED-epidemia

    Toistuvat:
    Uutiset
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveenä työssä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Kannen kuvat Silja Vuori ja Jari Peltonen.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 5.8. ja Kodin Pellervo 17.6.2010.


  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.