Näkyikö iSeedin lisäpotku vielä tuleentuvassa laihossa?
Aloitimme kesäkuun numerossa viljelijäkokeiden seurannan, jossa pyrimme tekemään havaintoja iSeedin vaikutuksesta oraiden kehittymiseen, laihoon ja aikanaan lopullisen sadon määrään ja laatuun.
Orasvaiheessa oli havaittavissa silmin nähtävää eroa iSeedillä kylvettyjen kaistojen eduksi. Tuleentumisvaiheen alkaessa eroja oli täyteen korkeuteen ehtineessä laihossa vaikea paljain silmin enää havaita. Lopulliset johtopäätelmät jäävät puintien jälkeen tehtävien punnitusten ja analyysien varaan.
Lounaisessa Suomessa sijaitsevien seurantatilojemme pellot kärsivät orastumisvaiheessa ankarasta kuivuudesta. Kuorettumaan taipuvaisilla lohkoilla kylvöpäivien lomaan ryöppynä tulleet sateet harvensivat oraita. Jo siinä vaiheessa isännät harkitsivat luopumista korrenkasvun sääteiden käytöstä.
Pitkistä poutakausista huolimatta sateet häiritsivät kirva- ja tautiruiskutuksia siinä määrin, että ohjelmia oli tarkistettava ja joustettava säiden mukaan. Vaihteleva ja sen vuoksi ongelmallinen kasvukausi toi yllätyksiä myös rikkakasvien torjuntaan.
Puintien jälkeen palaamme havaintotiloilla vielä puntaroimaan, vastasiko iSeed viljelijöiden odotuksia. Menetelmä on kokeiltavana lisäksi myös eräiden tutkimusasemien virallisissa kokeissa, joten lisävalaistusta asiaan saanemme aikanaan myös sitä kautta.
Tähkät taipuivat iSeedin puoleen
Kauvatsalaisen Petri Aleniuksen tilalla orasvaiheessa halla puri niin kovalla otteella oraisiin, että iSeedin antama etumatka näytti silloin tasoittuneen. Nyt tuleentumista aloittelevassa laihossa lannoitekuorrutuksen saaneilla siemenillä kylvetyt kaistat näyttivät olevan aavistuksen verran edellä. Tähkät taipuivat kauniisti täyttyvien jyvien painosta, kun taas tavallisella siemenellä kylvettyjen kaistojen tähkät sojottivat heinäkuun 22. päivänä vielä ylöspäin.
iSeed menetelmällä pyritään nimenomaan siihen, että alkuun lähtö nopeutuisi ja saatu ero säilytettäisiin aina satoon saakka. Vanhan kansan sanonta: "Päivä keväällä vastaa viikkoa syksyllä" on arvossaan vielä nykyäänkin. Havainnot pellolla antoivat pontta viisaudelle.
Mitä tuolla silmin todettavalla erolla sitten on merkitystä? Etelä-Pohjanmaan tutkimusaseman johtaja Arjo Kangas toteaa, että laihossa nähtävä ero merkitsee yleensä vähintään 20 prosentin eroa lopullisen jyväsadon määrässä. Tutkijana hän lupaa iSeedin vaikutuksia kommentoida vasta viralliset koetulokset saatuaan.
Petri Aleniuksen Scarlett-ohra sai kasvukauden aikana tavanomaiset kasvinsuojelukäsittelyt. Rikkakasvit torjuttiin melko onnistuneesti MCPA:lla ja kirvat Roxionilla. Tautien torjuntaan Petri hakee nykyistä pidempiaikaista vaikutusta, josta syystä hän ruiskutti ohransa Syngentan kokeiluluvan turvin myyntilupaa odottamassa olevalla Acantolla.
Ennakkoon hankitut Amistarit ja Moddukset säästyivät tällä kertaa ensi vuoden tarpeisiin, koska harvahkoksi orastuneeseen kasvustoon Petri arveli niiden käytön turhaksi. Nyt laiho näytti melko tyydyttävältä. "Harkitsen jokaisen ruiskutuksen tilanteen mukaan", isäntä sanoo.
Matarat riistäytyivät ruiskutusta seuranneen sateen jälkeen
Lietolaisen Markku Hyssälän iSeedillä kylvetyt oraslohkot olivat vielä kesäkuun alussa silmin nähden taajemmat kuin kuorruttamattomalla siemenellä kylvetyt kaistat. Nyt heinäkuun lopussa eroa ei Barke-ohralaihossa voinut maallikon silmin lohkojen välillä enää nähdä.
Kesäkuun alussa ensimmäisen seurantakäyntimme aikoihin Markku odotteli hartaasti sadetta, joka olisi piristänyt oraita ja ponnauttanut rikkakasvit torjuntasyötille. Viimein hän hermostui odotteluun ja ruiskutti oraat Allylla, koska pelloilla normaalisti on ollut vaikeasti torjuttavia rikkoja. Maa oli tuolloin kuivaa kuin kahvikorppu.
Viikon päästä rikkaruiskutuksen jälkeen vettä tuli oikein reippaasti. Se virvoitti maassa muhineet mataran siemenet rajuun itämiseen. Nyt heinäkuun lopussa tervamainen kiertomatara kietoi laihon hämähäkin otteeseensa. Siitä ei tietenkään isäntää voi syyttää, koska sateen oikkuja ei voinut ennakoida. Ruiskutusta ei myöskään ollut varaa enää siirtää.
Jälkiviisaina pohdiskelimme pellon laidalla Syngentan Risto Knaapisen kanssa tilannetta. Hänen mielestään pelkän gramma-aineen teho mataraa vastaan olisi joka tapauksessa ollut liian epävarma, josta syystä hän suosittelee Hankkijan Trio valmistetta tai seosta Logran+MCPA. Yksi vaihtoehto olisi myös Starane+Ally. Nyt kuitenkin ruiskutusajankohta oli ratkaisevin tekijä.
Tautien torjuntaan Markku ruiskutti kokeiluluvalla Acantoa. "Valmisteella pyritään korvaamaan kauan käytetyt aineet, Tilt ja Sportak, joiden teho on vuosien mittaan heikentynyt uusia tautirotuja vastaan", Knaapinen sanoo. Hänen mukaansa sen antama suoja on pidempi kuin perinteisillä aineilla. Ruiskuttamattomilla lohkoilla on trooppisen kesän vuoksi runsaasti tauteja.
iSeed rotevoitti rypsin varsia
Oripääläisen Janne Tiirin iSeedillä kylvetty rypsikasvusto näytti taimivaiheessa lähteneen nopeampaan peittoon kuin tavallisella siemenellä kylvetyillä kaistoilla. Hatikan onnistunut tainnutus Butisanilla antoi hyvän alkuvauhdin Kulta-rypsin kasvulle.
Heinäkuun lopussa rypsilaiho oli niin taaja, että kaistojen välillä eroja päältä päin oli mahdoton todeta. Sen sijaan laihoa käsin haroessaan voi havaita, että iSeed-lohkolla rontot tuntuivat rotevammilta kuin vertailukaistalla. Silmämääräistä vertailua vaikeutti kaatosade, joka painoi laihoa kallelleen.
Kasvinsuojeluohjelma oli viety huolella läpi. Rapsikuoriaisia vastaan taimet suojattiin kahdella Karate-ruiskutuksella, jotka tehtiin viikon välein kesäkuun 6. ja 13. päivinä. Vuokramaan runsaana rehottanut juola hellitti Agil-panoksella. Hivenliuos 2000 viiden litran hehtaariannoksena nuppuvaiheessa takasi pitkän ja kauniin kukinnan.
Jälkikäteen jäi askarruttamaan oikeastaan vain yksi asia: maavaikutteinen Trifulon olisi tappanut itävät savikat. Se olisi annettu, kun olisi arvannut, että aineen tehoa parantava sade tuli aika pian sen jälkeen, kun ruiskutusajankohta olisi ollut. Nyt savikka sotkee tuleentuvaa Kulta-laihoa.
Matti Latvala
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |