Kilpailukyky rappeutuu
EU:n maatalouspolitiikan uudistusesitystä Suomessa esitellyt maatalouskomissaari arvioi uudistuksen olevan myönteinen Suomelle. Perusteluna oli tukien säilyminen, jopa kasvu nykyisestä. Myös Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja pitää esitystä Suomelle myönteisenä. Luomuliiton puheenjohtaja arvioi tässä lehdessä esityksen olevan myönteinen luomutuottajille.
Suomen maatalouden ja tehokkuuteen pyrkivien tilojen kilpailukyvyn kannalta esitetty uudistus on katastrofaalinen. Paras liiketulos pääosassa suomalaisia maatilayrityksiä syntyy jo nyt, ja vielä selvemmin uudistusesityksen toteutuessa, kehitys- ja tuotantopanoksia minimoimalla. Pitkällä aikavälillä se johtaa suomalaisen maataloustuotannon kilpailukyvyn heikkenemiseen. Kilpailukyvyn heikkeneminen johtaa edelleen yhä suurempiin kannattavuusongelmiin ja lopulta tämän tuotannonalan näivettymiseen tai kalliisiin, kansallisin varoin toteutettaviin kehitystoimiin, joilla alaa yritetään pelastaa.
Kun yrittäjien itsensä voimavarat jätetään kehitystyössä yhä enemmän syrjään ja yritystoimintaa yritetään kehittää hallinnon ohjauksella, lopputulos tulee olemaan huono. Maatalouden harjoittaminen yhteiskunnan maksamana yrittäjä/toimihenkilötyönä ei ole onnistunut aikaisemmin eikä se onnistu nytkään. Toimialan todelliset voimavarat ovat yrittämisessä ja yrittäjissä, eivät hallinnossa ja tukien avulla tapahtuvassa ohjailussa.
Ongelmaton esitys ei ole myöskään teollisuudelle ja kuluttajille. Miten nämä pystyvät vaikuttamaan tuottajiin, kun yrittäjien tuloista vain pieni osa tulee tuotemyynnistä. Kuluttajien vaikutusmahdollisuudet uhkaavat siirtyä uudistuksen myötä poliitikoille ja maataloushallinnolle, jotka nyt kovasti lupaavat hoitaa tämän tehtävän hyvin, paremmin kuin kuluttajat itse. Todellisuus tulee olemaan päinvastainen.
Merkkejä kilpailukyvyn rapistumisesta 90-luvulla on runsaasti olemassa. Satojen kasvu pysähtyi jalostuksen tuomista sadonlisäyksistä huolimatta. Lopputuotteiden laatu heikkeni, yhtenä esimerkkinä ne roskaerät, joita öljykasviteollisuuteen nykyisin usein tarjotaan. Vaikka tuloksista puhdistettaisiin pois luomualan kasvun ja ympäristösäännösten kiristymisen vaikutus, kehitys on erittäin huolestuttavaa.
Lihan- ja maidontuotannossa tilanne on monilta osin samanlainen kuin peltokasvien tuotannossa. Tilojen kilpailukyky esimerkiksi Tanskaan ja Hollantiin verrattuna heikkenee koko ajan. Ilman eläinterveydenhuollon hyviä tuloksia ja hyvän tautitilanteen antamaa rajasuojaa hukka olisi jo perinyt niin suomalaisen kinkun kuin nautafileenkin. Maataloustuotantomme tehokkuus ja kilpailukyky ovat nyt kaukana siitä, mihin teknologia antaisi mahdollisuudet.
EU:n maatalousuudistuksen raamit sanelee maailmankauppa ja suurten EU-maiden tavoitteet. Komissaarin esitys kertoo kuitenkin suunnan, mihin tullaan menemään. Hinnat halpenevat edelleen, tuet lisääntyvät, tuet irrotetaan tuotettavista määristä ja maaseudun kehittämistukia tulee jakoon huomattavia summia. Suomi hyväksyy aikanaan EU:n ratkaisut, koska se ei muuta voi eikä maatalous ole Suomen kansantaloudelle enää elintärkeä tuotannon ala. Tähän lopputulokseen suomalaisten maatilayrittäjien on syytä alkaa varautua.
Martti Seppänen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |