Maatilan Pellervo

Sorkkahoitaja toivoo
helposti käsiteltäviä eläimiä

Sorkkahoitajat toivovat, että tilalla varaudutaan hoitajan taloon tuloon. Esimerkiksi normaalia parempi parren kuivitus pitää eläimet puhtaampina.

"Jos eläimet tuodaan riimulla hoidettavaksi, olisi mukava, että niitä olisi totutettu riimuun ja ylipäänsä käsittelyyn. Ensikolle sorkkahoito saattaa olla ensimmäinen kerta, kun se on riimussa", sorkkahoitaja Olli Paavonkallio Lopelta sanoo.

Hän käyttää useimmiten riimukuljetusta. "Jotkut kuljettavat pelkästään ohjaamalla aidoilla, mutta minä teen niin vain joissain pihattopaikoissa."

Sorkkahoitajaa jeesaamassa on useimmissa paikoissa vain yksi ihminen. Riimukuljetuksessa se riittää. Itse asiassa Paavonkallio toteaa saavansa melkein parhaiten eläimet telineeseen, kun kuljettaa ne yksin riimulla. Moni isäntä tahtoo hermostua itsepäisten eläinten kanssa.

Ajamalla kuljetettaessa Paavonkallio toivoo paikalle paria apulaista, jotta työ sujuisi jouhevasti.

Nupo on
kaikkien etu

Nupot lehmät ovat myös sorkkahoitajien toivomuslistalla. Kun juoksuttaa eläintä telineeseen, on mukavampi, jos perässä tulee nupo kaveri. Päälläkin eläimet voivat kumauttaa kovasti, mutta sarvilla saa pahempaa tuhoa aikaa. Nupous on toki myös isäntäväen ja naapurilehmien etu.

Paavonkallio pitää nupouttamista nykypäivän suuntauksena. Jo siksi, ettei sarvellisia eläimiä saa kaupaksi. Eniten sarvipäitä näkee pienissä parsinavetoissa, joiden isäntäväki on sitä mieltä, ettei sarveton eläin näytä lehmältä.

Sorkkahoitajan silmissä eläinrotujen välillä on eroa. Friisiläiset ovat luonteeltaan rauhallisia, mutta niillä on eniten jalkavaivoja. Suomenkarjan keveillä lehmillä ei yleensä ole sorkkaongelmia.

"Ayshiret ovat mukavampia hoitaa kuin friisiläiset. Vaikka ne eivät ole niin helppoja käsitellä, niillä on vähemmän sorkissa ongelmia", Paavonkallio toteaa. Hänestä on aina ikävä, kun sorkista löytyy yllätyksiä. Eläin kärsii, ja sen on paha olla. Ongelmatapaukset vievät myös sorkkahoitajalta enemmän aikaa, niitä ei hoida niin nopeasti.

Tyhjä tila ja
hoitolista valmiiksi

Kun tilalla tiedetään sorkkahoitajan tulevan lähipäivinä, olisi kohtuullista raivata työtila valmiiksi. Turhan usein hoitaja joutuu odottamaan esimerkiksi rehupaalin tai koneiden pois siirtämistä.

"Puhdas ja valoisa tila on paras. Jos telineen saa pihatossa sairaskarsinaan, se on ihan hyvä. Samoin rehulato on hyvä, jos siellä on kunnon valot."

Paavonkallion mielestä uuteen navettaan ei kannata varata sorkkahoitoa varten erillistä huonetta, mutta hoitopaikka kannattaisi kyllä suunnitella etukäteen. Vaatimukset eivät ole kovat: paikka, jossa on riittävästi tilaa, ja jonne eläimet on helppo kuljettaa.

Yhä useammalla tilalla tehdään etukäteen lista hoidettavista eläimistä. Listalle kerätään selkeästi sairaat tai ongelmatapaukset. Sorkkia olisi hyvä tarkastella esimerkiksi lypsyasemalla. Kun listan mukaiset tapaukset on käyty läpi, sorkkahoitaja tekee itse silmäyksen jalkoihin, ja yleensä löytää vielä muutaman hoidettavan.

"Isäntäväki huomaa yleensä aika hyvin, jos sorkanpohja on pyöristynyt tai muuten epänormaali", Paavonkallio kertoo. Moni tunnistaa myös kierresorkan. Sen sijaan jos ulkosorkka kasvaa enemmän, korkeuseron huomaamiseen vaaditaan yleensä sorkkahoitajan tottunut silmä.

Hoitolistaa tehdessä kannattaa myös miettiä poikimiset. Yleensä suositellaan, ettei kuukautta lähempänä poikimista sorkkia enää hoidettaisi. Paavonkallio toteaa, että aikarajasta voi hieman lipsua, jos lehmä ei reuhdo.

Hoitolistalle pitäisi ottaa myös siemennetyt hiehot. Ne on hyvä katsoa läpi ennen poikimista. Jos hieho on kasvanut pehmeällä olkipatjalla, sen sorkat yleensä ovat kasvaneet liikaa ja ne kaipaavat hoitoa.

Riittävästi
kuivikkeita

"Puhtaita eläimiä on mukavampi hoitaa. Muutaman päivän tavallista parempi kuivitus auttaa, etteivät jalat ole kauhean paksun sontakerroksen peitossa. Samoin hoitopaikalle on hyvä varata kuivikkeita."

Sorkkahoitaja pesee ja desinfioi välineensä ja vaatteensa jokaisen paikan jälkeen. Paavonkallio kertoo siihen menevän puolitoista tuntia. Puhtaiden eläinten jäljiltä telineiden ja välineiden siivous sujuu nopeammin

Ruokintamuutoksia ennen sorkkahoitajan tuloa ei pitäisi tehdä. Äkilliset muutokset näkyvät nopeasti sorkkavaivoina.

Omaa ensiapua vain
helpoissa tapauksissa

Äkilliset sorkkasairaudet saattavat ajattaa sorkkahoitajaa edes takaisin pitkin pitäjiä. Se ei Paavonkalliosta ole ongelma. Hän suosittelee tilojen omaa ensiapua vain yksinkertaisissa pulmissa.

"Jos parsinavetassa lehmän maatessa näkee sorkan pohjassa patteja tai irtopohjaläpysköitä, niitä voi varovasti yrittää vuolla puukolla. Mutta jos lehmä aristaa jalkaa tai lattialla sen kävelyjäljessä näkyy verta, kannattaa kutsua sorkkahoitaja paikalle."

Teksti: Saara Salonen
S-posti: @agrimedia.fi