Uusissa jäsenmaissa satsataan luomuun

EU:n uudet jäsenmaat luottavat luomutuotantoon ja haluavat kehittää sitä voimakkaasti. Syitä on monia. Yhtenä voi olla ajatus päästä muun Euroopan elintarvikekilpailuun nopeimmin mukaan luomulla. Hitaasti, mutta varmasti kasvavien luomumarkkinoiden mahdollisuudet on huomattu uusissa jäsenmaissa. Tavanomaisen tuotannon kilpailuvauhtiin hyppääminen vaatii suurta rakennemuutosta sekä lisäresursseja kone-, lannoite- ja torjunta-ainemarkkinoille. 

Yhteinen ongelma näyttää olevan organisaatioiden ja viljelijöiden järjestäytymättömyys. Yhteen hiilen puhaltamisesta ei entisissä sosialistimaissa ole hyviä muistoja. Maatilat ovat joko hyvin pieniä tai mahdottoman suuria. Meikäläisen perheviljelmäkoon tiloja on harvassa, jolloin luomutuotantokin on kärjistäen sanottuna samaan aikaan näpertelyä tai teollismaista. Suurten yksiköiden luomuun siirtymistä jarruttaa mahdollisuus saada ulottuvilleen nykyaikaista kemian teollisuuden huipputekniikkaa.

Kesäkuussa kansainvälisen luomuliiton IFOAMin EU-ryhmän kokouksessa Viron Saarenmaalla esittäytyivät uusista jäsenmaista mukana olleet Viro, Latvia, Liettua ja Unkari. 

Viro 
Virossa luomutuotanto alkoi 1980-luvulla. Lähinnä biodynaamista viljelyoppia toivat suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset asiantuntijat. Sertifioinnit tehtiin myös näiden naapurien toimesta. Seuraavalla vuosikymmenellä luomua alettiin kysyä markkinoilla, jolloin tuotannossa ryhdyttiin noudattamaan EU:n luomuasetusta ja sertifiointi siirtyi viranomaisille.

Voimallisemmin luomuun siirtymistä alettiin tukea tänä vuonna unioniin liittymisen yhteydessä. Viime vuoden tilastoissa luomuviljelty ala oli 46 000 hehtaaria ja tilaluku 810. Tänä vuonna tiloja on yli tuhat ja pinta-alaa 50 000 hehtaaria. Luku vastaa 7 prosenttia käytettävissä olevasta peltoalasta Virossa. Yli puolella tiloista on myös kotieläimet luomuvalvonnassa. Luomumaidon jalostusta ei vielä ole, mutta naudanlihantuotanto kasvaa voimakkaasti. 

Latvia 
Unionissa Latvian luomutuki nousi lähes viisinkertaiseksi aikaisemmasta. Ei ihme, että se on alkanut kiinnostaa viljelijöitä! Tuotantoa sertifioi IFOAMin jäsenorganisaatio, joten muiden maiden markkinoille pääsy ei tuota suuria ongelmia. Luomutuotantoa tutkitaan neljässä eri tutkimuslaitoksessa. Kokonaistuotanto on vielä hyvin pientä. Yrittäjien välinen yhteistyö toisi kustannussäästöjä ja kohentaisi osaamista nopeasti, mutta aikaisemman talousjärjestelmän kollektiivinen toimintatapa on vielä liian hyvässä muistissa. 

Liettua 
Pinta-alatavoitteena on 10 -15 prosenttia Liettuan peltoalasta. Nyt luomuala on 1 200 hehtaaria, joka on 1,5 prosenttia kokonaispeltoalasta. Luomupinta-ala kasvaa 50 - 60 prosenttia vuosittain. Tilakoko on tällä hetkellä keskimäärin 10 hehtaaria, mutta se suurenee kovaa vauhtia. Pääosa tiloista harjoittaa kotieläintuotantoa, mutta pelkkiä kasvinviljelytilojakin on.
Sertifioinnista huolehtii IFOAMin valtuuttama EKOAGROS-niminen organisaatio, jonka on perustanut maan maatalousyliopisto. Liettuan luomulla on hyvät suhteet Sveitsin FiBl:n, Ruotsin KRAV:n ja Puolan Ekoland Polandin kanssa. 

Unkari 
Unkarin maatalouspolitiikka poikkeaa pohjoismaisesta ja baltialaisesta, sillä jo sosialismin aikana monikansalliset agribisnesjätit operoivat pustalla. Unkarin tavanomainen tuotanto on hyvin modernia ja sen puolesta lobataan aika-ajoin jopa räikeästi luomutuotantoa vastaan. Muun muassa GMO-soijaa ja maissia on Unkarissa ollut jo useamman vuoden ajan viljelyssä. Muu Eurooppa vasta pähkäilee, ottaako GMO pelloilleen. Silti Unkarin (ja Puolan) tavanomaisen viljelyn edustajat lobbaavat rahaa EU:n maatalousbudjetin ykköspilariin eli suoraan tuotannon tukemiseen kakkospilarin kustannuksella. Kakkospilarin ympäristö- ja sosiaalipolitiikan tavoitteiden puitteissa luomutuotannon kehittäminen olisi luontaisinta.

Unkarin maareformi on vielä kesken, joten pinta-alaltaan tarkoituksenmukaisten maatilojen muodostaminen on vaikeaa. Sosialismin ajoilta on jäljellä suuria osuustoiminta- ja yhtiöpohjaisia maatiloja. Näiden pääasiassa tavanomaista tuotantoa harjoittavien tilojen peltoalat ovat kahta puolta viittäsataa hehtaaria.

Luomutuotantoa on 3 000 sertifioidulla tilalla yhteensä15 000 hehtaaria. Luomutilat ovat pieniä. Rakennekehitys on hyvässä käynnissä, mutta investointeja tehdään varovasti, sillä lainojen korot ovat korkeita.