Nurmet kasvamaan entistä paremmin

Vieremäläiset Tiina ja Juha Eskelinen ovat siirtyneet puhtaaseen nurmituotantoon. Sen onnistuminen samoin kun uudismaiden saaminen hyvään viljelykuntoon kiinnostivat, kun ProAgrian talous- ja kasvintuotantoneuvoja Arja Mustonen tuli tekemään peltokierrosta kesäkuun puolivälissä.


Eskeliset ovat yksi Pelto tuottamaan -hankkeen pilottitiloista. "Lähdimme mukaan, koska meillä eläintiheys peltoalaan verrattuna on suuri, lehmiä on 60 ja peltoa vähän yli 50 hehtaaria. Uudismaita on raivattu 10 hehtaaria. Puhtaassa nurmituotannossa onnistuminen vaatii myös lisätietoa", Juha Eskelinen sanoo.

Häntä kiinnostavat myös lietteen tehokas hyväksikäyttö puhtaassa nurmiviljelyssä ja mahdolliset uudet lietteenlevitysmenetelmät.

Tunnistus on
pohja ainevalinnalle

Eskelisillä nurmen tuotantoon on panostettu aina. Esimerkiksi rikkakasvien torjunta nurmilohkoilta kuuluu rutiiniin, vaikka koko maassa sitä tehdään vain noin viidellä prosentilla nurmialasta.

Ensimmäiseksi peltokierroksella katsotaan keväällä vihantaviljaan kylvettyä nurmea. Se on edellisviikolla ruiskutettu. Ruiskutuksen teho rupeaa näkymään, rikkakasvit käpertyvät. Teho on hyvä.

"Tältä lohkolta on tarkoitus tehdä ensin säilörehu. Sitten lohko otetaan laitumeksi. Olen vuosien mittaan huomannut, miten tärkeää rikkakasvien torjunta nurmesta on. Nyt on tarjolla lyhyen varoajan aineita, joten ruiskutus onnistuu, vaikka tekisi rehua", Eskelinen toteaa.

Ensimmäisen vuoden nurmesta löytyy rikkakasveja selvästi yli ruiskutuskynnyksen. Hyvänä kynnyksenä Eskelinen pitää koulutuksessa opetettua neljää, viittä rikkakasvia kämmenalalla. 

"Jos kyseessä olisi harvahko puitava suojavilja ja rehevä rikkakasvi, esimerkiksi vesiheinä, torjuntakynnys laskee jo kahteen kappaleeseen kämmenalalla", Mustonen muistuttaa.

Neuvojan kanssa pohditaan oikean rikkakasviaineen valintaa eri lohkoilla. Mustonen löytää paljon pihatähtimöä, lutukkaa ja saunakukkaa. Hierakkaa joillakin lohkoilla on Eskelisen mukaan ollut, mutta nyt ei sirkkataimia kovin montaa löydy. 

"Viime kesän kosteus suosi lutukkaa. Sitä on nyt ollut paljon ensimmäisen vuoden nurmissa. Primus on hyvä aine, mutta hierakkaan se ei tehoa. Jos täältä löytyy hierakkaa, mukaan kannattaa sekoittaa Staranea", Mustonen toteaa.

Eskelinen kertoo kannustavansa naapurin agrologiopiskelijaa rikkakasvien tunnistamiseen. "Itse en ole kasviota kerännyt, joten kaikkia ei sirkkavaiheessa tunnista. Tunnistustietoa tarvitsee käytännössä, siinä hyvä syy opetella."

Kokeiluun
kesäuusiminen

Eskelinen on kylvänyt nurmen vihantarehuun. Nurmen siemenmäärissä ei ole pihistelty.

"En halua säästää siemenessä, koska kolmelle vuodelle jaettuna se on pieni kustannus. Kun lohko otetaan laitumeksi, täytyy varautua sorkkaveroon", Eskelinen sanoo.

Eskelinen ei ole kovin tyytyväinen nurmen uusimiseen vihantarehun kanssa. Nyt on tarkoitus kokeilla vanhoilla nurmilla kesäuusimista. Ensimmäisen säilörehusadon jälkeen nurmi ruiskutetaan glyfosaatilla ja kylvetään suorakylvökoneella. 

"Meillä on porukassa VM:n suorakylvökone. Paikkauskylvöihin se sopii hyvin, varmasti myös uusintaan, kun heinä ensin tapetaan glyfosaatilla", Eskelinen sanoo.

Lohkot
riittävän isoiksi

50 hehtaarin peltoala on muutamassa lohkossa. Eskelinen on määrätietoisesti putkittanut avo-ojia. Tähän asti lähilohkoilla on pyörinyt oma laidunkierto ja muilla lohkoilla oma viljelykiertonsa, mutta jatkossa kaikki lohkot on tarkoitus ottaa samaan kiertoon.

"Rehun teko ja kaikki muu työskentely pellolla on huomattavasti joutuisampaa, kun ei ole päisteissä kääntymisiä", Eskelinen sanoo.

Ojitusta on tarkoitus lähivuosina täydentää. Viime kesänä märät paikat näkyivät. Pahimpiin kohtiin lisättiin ensiapuna soraa.

Käymme uudismaalla. Eskelinen kertoo, että kolmen hehtaarin alueelta kerättiin 25 kärryllistä kiviä.

Neuvoja Arja Mustonen muistuttaa, että karjanlanta tekee erityisen hyvää raivioille. "Siitä tulee madoille ruokaa ja maahan multavuutta. Kuiva lanta on parhaasta päästä siinä suhteessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lannan hajottaminen kuluttaa typpeä."

Eskelinen on kokeillut nurmiseoksissa ruokonataa. Täystiheällä, melkein korjuuvalmiilla lohkolla se yllättää: röyhyjä on jo esillä. "Kun sinulla on paljon eläimiä rehualaan nähden, kannattaa silti odottaa vielä pari päivää ja kerryttää massaa. Timoteit eivät ole vielä tähkällä", Mustonen sanoo.

Eskelinen kertoo seuraavansa netistä Artturi-korjuuaikatiedostusta. Hän pitää hyvänä, jos rehun D-arvo on 68 - 69. Tässä vaiheessa D-arvo on 73, joten kiirettä korjuulle ei vielä ole.

Kolme nurmivuotta
riittää

Kolmannen vuoden nurmessa rikkakasveja on ruiskuttamisesta huolimatta selvästi enemmän. "Välillä olen miettinyt nurmen pitämistä neljä vuotta, mutta käytännössä rikkakasvit yleistyvät ja sato vähenee siinä vaiheessa selvästi."

Vanhassa nurmessa näkyy muutama leinikki. "Niitäkin viime vuoden kostea kesä suosi. Hyvällä kynnöllä ja glyfosaatilla leinikin saa häviämään. Suorakylvö voi sen määrä nurmissa lisätä", Mustonen toteaa. 
Leinikki on siitä harmillinen rikkakasvi, että se voi aiheuttaa maitoon makuvirheitä.

Ojan varresta löytyy joitakin nokkosia. Ne viihtyvät multavilla paikoilla ja "suorastaan rakastavat lietelantaa", Mustonen sanoo.