Ekotjänst Lindgård Koivulahdesta on aloittanut Köckerling Herbamat -kylvökoneiden maahantuonnin. Kone edustaa nurmisiementen kylvön viimeisintä tekniikkaa.

Köckerling Herbamat näyttelyssä. Kuva Jussi Knuuttila

Boris Lindgård myöntää, että 17 000 euroa maksava kone on kallis. Hän kuitenkin uskoo, että myös Suomessa nurmen viljelyyn ammattimaisesti suhtautuvat tajuavat koneen arvon varsin pian.

Nurmirehun tuotantoon ja jalostukseen keskittyneet tilat käyttävät viljelypanoksia suunnilleen saman verran. Sadoissa on kuitenkin todettu suuria tilojen välisiä eroja. Tämän on havaittu olevan tärkein yksittäinen tilojen välisten kannattavuuserojen selittäjä. Suuriin satoihin kannattaa ainakin nurmiviljelyssä kaikin keinoin pyrkiä. Suuret sadot myös mahdollistavat nurmirehun hyvän laadun paremmin kuin heikot sadot.

Lindgård muistuttaa, että vain täystiheästä nurmesta on mahdollista saada suuria rehuyksikkösatoja. Harva, aukkoinen nurmi ei kunnon satoa voi tuottaa, vaikka sitä lannoitettaisiin kuinka. Tästä syystä Lindgård suosittelee vuotuista täydennyskylvöä. Usein jo ensimmäisen vuoden nurmi on aukkoinen. Mahdollisuudet suuriin satoihin on näin menetetty lopullisesti heti alussa, ellei mitään tehdä.

Myös hyvin perustetut, onnistuneet nurmet alkavat menettää tiheyttään vuosi vuodelta. Aukkoihin ilmestyy satoa ja sadon laatua alentavia rikkaruohoja. Keskimääräiseksi satoajaksi lienee vakiintunut kolme - neljä vuotta, jonka jälkeen nurmi uudistetaan rutiininomaisesti.

Lindgård tarjoaa nurmien tuotannollisen iän jatkamiseen Köckerling Herbamat -kylvökonetta. Sillä on eurooppalaisten kokemusten mukaan voitu vähentää uusimistarvetta merkittävästi. Jotkut nurmet ovat täydessä tuotantokunnossa vielä kahdenkymmenen vuoden ikäisinä.

Köckerling Herbamat on osoittautunut erinomaiseksi kylvökoneeksi myös nurmen perustamisvaiheessa. Hyväksi menetelmäksi on havaittu glyfosaattikäsittely ensimmäisen säilörehusadon korjuun jälkeen. Suorakylvö voidaan tehdä vaikka samana päivänä. Sitä mukaa kun vanha nurmi kuolee, uutta kasvaa tilalle.

Suunniteltu
nurmien kylvöön

Köckerling Herbamat on alusta lähtien suunniteltu nurmisiementen kylvöön. Koneen 900 kilon tyhjäpaino lepää kokonaan viidentoista teräksisen jalaksen päällä. Jalakset on siten muotoiltu, että ne liukuvat helposti esteiden yli. Kone on käytännössä tukkeutumaton.

Jokainen jalas on hydraulisylinterin varassa. Kaikki sylinterit on kytketty rinnakkaiseen piiriin. Tästä seuraa, että jokainen jalas joustaa erikseen pellon pinnan muotojen mukaan. Silti jokaisen jalaksen ja maan välinen paine on aina täsmälleen sama ja vähintään 60 kiloa jalaksen asennosta riippumatta.

Tärkein tekninen yksityiskohta löytyy kuitenkin kylvövantaiden rakenteesta. Sen peruselementti on suorakaiteen muotoinen terä, joka lävistää jalaksen vinosti siten, että se viiltää maan auki 1,5 senttimetrin syvyyteen. Heti terän jälkeen seuraa varsinainen vannas. Kolmion muotoinen vannas levittää terän tekemän viillon noin senttimetrin levyiseksi. Näin syntyneeseen vakoon pudotetaan siemenet. Jokaisen vantaan perässä tulee vielä jousikuormitteinen kannus. Se painaa kevyetkin siemenet kuten raiheinän kylvövaon pohjaan ja heittää niiden päälle multaa.

Viiltävä terä, hiertävä vannas ja liippaava sekä painava kannus takaavat, että kylvövaon multa hienontuu erinomaisesti. Hienojakoisessa maassa pienikin siemen saa hyvän maakontaktin ja kosteutta. Se osaltaan varmistaa tasaisen itämisen. Itämistä varmentaa lisäksi oikea kylvösyvyys, jossa siemen saa riittävästi valoa ja lämpöä. Köckerlingin vannas ei missään olosuhteissa voi kylvää liian syvään. Osittain avoimessa kylvövaossa itävyys on parempi kuin umpinaisessa.

Jokaisessa jalaksessa on kaksi kyvövannasta, vantaita on yhteensä 30. Näin riviväliksi muodostuu 8,3 senttimetriä. Heinän matkaanlähdön kannalta on tietysti sitä parempi, mitä kapeampi riviväli on. Silloin ei jää rikkaruohoja suosivia aukkoja. Viiltävä terä pystyy kovaankin maahan, sillä ohuen terän painotus on 30 kiloa tyhjälläkin koneella. Mikään ei tietenkään estä painottamasta konetta lisää, jos olosuhteet niin vaativat.

Vain iso sato pitää rehuyksikön halpana Nurmiviljelyn talous on vaikeasti kirkastettava asia. Pelkästään kustannuksia karsimalla taloutta ei kuntoon saada. Talousmiehet todistavat toistuvasti, että kannattavuuden ratkaisee sadon suuruus. Paljonko tässä on sitten pelissä? Keskisato on suunnilleen 4 000 rehuyksikköä, kenties vähän yli. Se on surkean vähän nurmen satopotentiaaliin nähden, sillä nurmesta on suunnilleen kenen tahansa mahdollista saada 7 000 rehuyksikköä ja enemmänkin. Tuo satoero suunnilleen puolittaa tuotantokustannuksen rehuyksikköä kohti, ainakin jos otetaan mukaan pellon hinta. Ilman täystiheää nurmea 7 000 rehuyksikön tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä vaikka tehtäisiin mitä. Täystiheään nurmeen tulisi siis panostaa. Jatkuvalla paikkaus- ja täydennyskylvöllä täystiheää nurmea voidaan ylläpitää varmasti paremmin kuin joka kolmas tai neljäs vuosi tapahtuvalla uuden nurmen perustamisella. Nurmen perustaminen on sinänsä arka asia, jossa moni seikka voi mennä pieleen. Tällaisessa tapauksessa peli on menetetty heti alussa. Jatkuvan täydennyskylvön siemenkustannus (10 kg/ha/vuosi) on joitakin euroja kalliimpi hehtaaria kohti kuin perinteisen uudistusmenetelmän (25 kg/ha/3vuotta). Se on niin pieni lisäkustannus, että jo muutaman kymmenen rehuyksikön sadonlisä kattaa sen mennen tullen. Köckerling Herbamatin tapainen, täydennyskylvöön sopiva kylvökone on kallis. Vuotuinen pääomakustannus jää kuitenkin vain runsaaseen 2 000 euroon. Jos tilalla on nurmea 30 hehtaaria, täydennyskylvökoneen pääomakustannus rasittaa nurmihehtaaria 70 euron verran. Sen kattamiseen tarvitaan vajaan 450 - 700 rehuyksikön sadonlisä. Täydennyskylvöllä noihin sadonlisiin päästään vuoren varmasti, luultavasti huikeasti ylikin. Näyttää siis siltä, että täydennyskylvökoneita olisi syytä ryhtyä hankkimaan nurmiviljelyyn vakavasti ja ammattimaisesti suhtautuville tiloille. Yhden koneen kapasiteetti riittää mainiosti usean tilan tarpeisiin. Täydennyskylvökoneet ovat luonteeltaan urakkamiehen koneita. 200 hehtaarin kylvö vuodessa on niillä lasten leikkiä. Sellaisessa käytössä kustannustehokkuus saataisiin kokonaan käyttöön, jolloin nurmen tuotantokustannukset halpenisivat monella tilalla. Noin menetellen kaikki saatu sadonlisä parantaisi suoraan tilan taloutta.

Yksi pyöräkin koneesta löytyy. Se on jousipainotteinen ja sen tehtävä on pyörittää nastatyyppistä syöttölaitteistoa. Syöttölaitteisto on Amazonen valmistama.

Työnäytös osoitti
koneen vahvuuden

Lindgård järjesti tämän kirjoittajalle työnäytöksen luomuviljelyssä olevilla nurmilohkoillaan. Työnäytös osoitti, että kone on käytännössä tukkeutumaton. Toisaalta kylvöjälki oli erinomainen. Sen oikein näki, että ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen matkaan lähtenyt nurmi otti kylvövaon hellään huomaansa. Sopiva varjostus on omiaan säilyttämään itämiseen tarvittavaa kosteutta.

Ensimmäisessä kohteessa saven ja hiesun sekainen maa oli kuivan kauden jäljiltä varsin kovaa. Terät kuitenkin upposivat maahan ilman ongelmia. Jopa toistuvasti liikennöityyn ajojälkeen saatiin aivan kelvollinen kylvötulos. Vaikuttaakin siltä, että lisäpainoja tarvitaan ylen harvoin, jos silloinkaan.
Toisessa kohteessa kevätviljakasvustoon perustettu nurmi oli valmiiksi aukkoinen ja rikkaruohoja esiintyi. Ajo Köckerling Herbamatilla vastasi hyvinkin kevyttä äestystä ja saattoi yrttimäiset rikkaruohot melko huonoon kuntoon. Maassa vielä oleva olki ja sänki leikkautuivat hyvin poikki ja siemen tuli maahan niin kuin piti. Vain kaikkein paksuimmissa olkikasoissa siemen jäi olkien sekaan.

Rajojakin kokeiltiin, niin kuin työnäytöksissä on tapana. 25 kilometrin tuntinopeus vaikutti jo liian suurelta. Noin suuri nopeus todennäköisesti saa maassa aikaan niin rajua liikettä, että siemeniä leviää kylvövaosta myös sen ulkopuolelle. Silloinhan mennään jo seitsemän metriä sekunnissa. 10 - 18 kilometriä tunnissa vaikuttaa sopivalta ajonopeudelta.

2,5 metrin työleveys saattaa tuntua joidenkin mielestä pieneltä. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että hyvissä oloissa jopa 20 kilometriä tunnissa on mahdollinen ajonopeus.
Työsaavutus on siten suuri, vaikka kone ei erityisen leveä olekaan. 10 kilometriä tunnissa merkitsee 2,5 hehtaarin tuntisaavutusta. Jos siitä otetaan pois kääntymiset ja koneen tankkaukset ynnä muut hidastavat tekijät, ajattelisi ainakin 1,5 hehtaarin tuntisaavutukseen päästävän. Kahdeksan tunnin työpäivänä pitäisi siis syntyä 12 hehtaaria valmista. Jos työhön uhrataan viisipäiväinen viikko, on 60 hehtaaria kylvettynä. Useimmilta alkaa nurmiala loppua jo tuossa vaiheessa. Tahtia kiristämällä ei 100 - 200 hehtaaria viikossa pitäisi olla mitenkään mahdoton työsavutus.

On tietenkin selvää, että runsaan 17 000 euron konetta ei joka tilalle kannata hankkia. Se on selvästi yhteiskäyttöön ja urakointiin sopiva kone.

Köckerling Herbamat maksaa varmimmin itsensä täystiheinä nurmikasvustoina ja siten suurina, laadukkaina satoina. Nurmien tuotannollisen iän jatkuminen tuo lisää kannattavuutta, vaikkakin edellistä selvästi pienemmässä mitassa. Torjunta-aineiden käytön väheneminen on hienosäätöä, joka on helposti talteen korjattavissa sekin.