Hybridiruis tuottaa
hyväkuntoisella maalla hyvän sadon

Ruis antaa viljelijälleen haasteita eikä sadonkaan aina tarvitse jäädä pariin - kolmeen tonniin. Hybridilajikkeita kannattaa kokeilla, kun pellon pH ja fosforiarvot ovat kunnossa.

Nousiaislaisella Kalle Oivasella on kymmenien vuosien kokemus rukiin viljelystä. Koko 2000-luvun Oivanen on viljellyt hybridiruis Picassoa.

”Hybridirukiin viljelyssä on samat haasteet kuin syysvehnässä. Se tarvitsee hyvän pH:n ja riittävästi ravinteita. Lumihomeen torjunta, kasvunsääteet ja muu kasvinsuojelu kannattaa tehdä huolella. Viljelen molempia syysviljoja jatkuvasti, mutta ruis on niistä keskimäärin varmempi talvehtija”, Oivanen kertoo.

Hyväsatoinen ja
viljelyvarma kasvi

Oivasen 250 hehtaarin tilalla kasvaa syys- ja kevätvehnää, sokerijuurikasta ja ruista. Tänä vuonna viljelyssä on pitkästä aikaa myös rypsiä. Rukiin mukanaoloa kuvioissa puoltaa monta asiaa.

”Ruis tekee syväjuurisena kasvina hyvää maan rakenteelle ja muutenkin sillä on hyvä kasvinvuorotusarvo. Kaiken kaikkiaan se on hyväsatoinen ja viljelyvarma kasvi, joka antaa haasteita”, Oivanen sanoo.

Viljelyvarmuudesta kertoo hyvä talvehtiminen. Samana vuonna, jona syysvehnä ei Oivasilla talvehtinut, saatiin rukiista ennätyssato. Tämänhetkinen lajike Picasso on Oivasen kokemusten mukaan Amiloa varmempi talvehtija.

”Moni pelkää rukiin puintia, mutta se ei ole nykyisin enää ongelma. Puimurit ovat parantuneet ja korrensääteiden käyttö lyhentää kortta.”

Syiksi alhaisiin keskisatoihin Oivanen arvelee rukiin viljelyn painottumista heikommille lohkoille. Lannoitus voi myös olla liian niukkaa, koska rukiin toivotaan pysyvän pystyssä ilman kasvunsääteitä.

Rukiin viljelyyn pitäisi Oivasen mielestä suhtautua kuten syysvehnään. Vastaava panostus viljelyyn tuottaa tulosta myös rukiilla. Tehostuvasta kasvinvuorotuksesta hyötyvät kaikki viljelyksessä olevat kasvit.

Maan rakenne
tärkeää rukiille

Ruis on Oivasen kokemusten mukaan arka kosteudelle. Liian märkään maahan ei pidä kylvää ja maan rakenteen ja ojituksen pitää olla kunnossa.

”Suorakylvöön en luota ainakaan vettä huonosti läpäisevillä savimailla. Kynnetyillä mailla vesitilaa on tarpeeksi. Suurimman osan rukiista olen kylvänyt puiduille kevätviljamaille kynnön ja muokkauksen kautta”, Oivanen kertoo.

Paras rukiin kylvöaika Nousiaisissa sijaitsevalla tilalla on ollut elokuun viimeisten ja syyskuun ensimmäisten päivien paikkeilla.

”Jos kylvöjä venyttää syyskuun 10. päivään voi pahimmillaan menettää puolet sadosta. Tästäkin on kokemusta kertynyt. Vuosien mittaan kaikkea on tullut vastaan”, Oivanen kertoo.

Tänä syksynä kevätviljoja ei myöhäisen kevään takia todennäköisesti ehditä puida ennen rukiin kylvöä. Tuleva kolmenkymmenen hehtaarin ala koostuu siksi todennäköisesti kesannosta ja puitavasta rukiista.

”Elokuun viimeisinä päivinä on tarkoitus kylvää. Yleensä olen kylvänyt siementä 160 kiloa hehtaarille, mutta nyt laitan parikymmentä kiloa vähemmän. Puolassa jalostaja suositteli käyttämään täälläkin Norjan tavoin vain 80 - 90 kiloa. Näin vähäinen määrä tuskin kuitenkaan riittää, koska täällä olosuhteet ovat erilaiset”, Oivanen sanoo.

Hybridirukiin viljelijöiden pitää ostaa uusi siemen joka vuosi. Siemenkustannus on iso, joten pienemmät siemenmäärät kiinnostavat. Siemen tuotetaan Keski-Euroopassa ja tulee tilalle valmiiksi peitattuna.

Satoa saatavissa
tehokkaalla viljelyllä

Hybridilajikkeiden satopotentiaali tulee hyödynnettyä tehokkaalla lannoituksella. Korsi pysyy pystyssä kasvunsääteillä eikä lakoutumisesta tai puintiongelmista ole ollut isompia murheita.

”Rukiin lannoitus on paljon kiinni maasta ja esikasvista. Syksyllä annettu fosfori auttaa talvehtimiseen, joten sitä ei mielestäni voi jättää pois vaikka maan fosforitila olisi hyvä”, Oivanen kertoo.

Keväällä Oivanen lannoittaa ruispellot 130 - 140 kilolla typpeä. Se annetaan mahdollisimman aikaisin yhdessä erässä. Kahteen erään suositellaan monissa Euroopan maissa, mutta Oivasen kokemusten mukaan se ei kannata, koska keväät ovat meillä usein kuivia.

”Talven jälkeen näkee, miten talvehtiminen on onnistunut. Kevätlannoituksella voi vaikuttaa satoon, mutta etenkin isommilla typpimäärillä kannattaa käyttää korrensäädettä”, Oivanen sanoo.

Syksyn rikkakasvitorjunnalle Oivanen ei ole nähnyt tarvetta, kun pellot on kynnetty.

”Ennen kevätkylvöjä on sopiva aika ruiskuttaa rikkakasvit. Samalla olen laittanut puolitoista litraa CCC:tä korren vahvistamiseksi. Ennen tähkälle tuloa vielä vähän Moddusta ja tautiainetta. Tautiaineella pienet jyvät on saatu pois sadosta ja hehtolitrapaino hyväksi”, Oivanen kertoo.