Lyhyt korsi on jalostuksen ykköstavoite
Teksti: Silja Vuori
Lyhyt korsi on jalostuksen ykköstavoite
Kotimaisten ruislajikkeiden talvenkestävyys tuo varmuutta viljelyyn, mutta pitkä korsi tekee viljelyn hankalaksi. Borealin tavoitteena on parantaa laonkestävyyttä lyhentämällä kortta ilman, että sato ja talvenkestävyys heikkenevät. Apuna käytetään venäläistä geeniä.
”Kolme uutta, aiempaa lyhyempää ruislajiketta on nyt virallisissa lajikekokeissa. Yksi niistä on selvästi lupaavin ja voi mennä eteenpäin vauhdilla”, rukiin jalostuksesta vastaava kasvinjalostaja Esa Teperi Borealilta kertoo.
Korsi lyhenee
hitaasti
Uuden lajikkeen kehittäminen on hidasta ja nopea eteneminen tarkoittaakin, että kylvösiementä saataisiin myyntiin kolmen - neljän vuoden päästä. Paljon ratkeaa kuitenkin syksyllä, kun ensimmäiset viralliset koetulokset lajikkeista saadaan.
”Uusi lajike on perinteisen tyyppinen, mutta lyhyempi. Borealin kokeissa se on ollut satoisimpia rukiita. Leivontalaatu on ollut hyvä ja talvestakin se on selvinnyt hyvin”, Teperi kertoo.
Pohjoisessa ruisaineistossa ei ole kovinkaan paljon lyhytkortisia lajikkeita. Avuksi on 1990-luvun alussa löydetty venäläisestä geenipankista erityinen rukiin lyhytkortisuusgeeni. Sitä on risteytetty mukaan Borealin jalostusaineistoon jo pitkään. Sen sisältävä lajike voisi olla jopa 30 - 40 senttiä nykyisiä lyhyempi.
Kotimaisia hybridejä
ei ole tulossa
Eurooppalaiset jalostajat ovat kiinnostuneita pohjoisista siemenmarkkinoista ja satsaavat aiempaa enemmän talvenkestävyyteen. Saksalaisten yhteistyökumppaneiden hybridilajikkeita on kylvössä Borealilla.
Suomen ruismarkkinat ovat Teperin mukaan niin pienet, ettei oman hybridijalostusohjelman perustaminen ole mahdollista. Muutenkin ruis on Borealille pieni kasvi.
”Synteettisten lajikkeiden kehittämistä olemme hieman kokeilleet. Se on edullisempi menetelmä, jossa varsinaisten hybridien tapaan hyödynnetään heteroosia eli erilaiset perimät omaavien lajikkeiden jälkeläisten suurempaa kasvuvoimaa”, Teperi kertoo.
Synteettisen lajikkeen kylvösiemen tuotetaan siementuotantotilalla niin, että kahta eri lajiketta tai jalostuslinjaa viljellään samalla pellolla. Ne pölyttävät toisiaan ristiin ja pellolta puitavassa siemenessä on heteroosin ansiosta suurempi sadontuottokyky.
Mitä tahansa lajikkeita ei synteettisen lajikkeen saamiseksi kannata yhdistää.”Vanhempien” on oltava sopivan erilaisia, mutta toisaalta samanlaisia, jotta lopputuloksena on yhtenäinen lajike. -SV
| POPULAATIOLAJIKE Perinteinen lajike, joka on jalostettu risteyttämällä sopivia yksilöitä keskenään. Haluttuja ominaisuuksia omaavat jälkeläisyksilöt on valittu jatkoon ja vähitellen niistä on saatu uusi lajike. Uuden lajikkeen on erotuttava aiemmista ja sen täytyy olla yhtenäinen, eli poikkeavia yksilöitä ei saa esiintyä. Kaikki kotimaiset ruislajikkeet ovat populaatiolajikkeita. Hybridilajike ja heteroosi Kahden lajikkeen risteytys, joka on poikkeuksellisen satoisa. Elinvoimaisuus johtuu heteroosi -ilmiöstä. Sillä tarkoitetaan hyvästä geeniyhdistelmästä johtuvaa risteytyselinvoimaa, joka ilmenee jälkeläissukupolvessa. Hybridilajikkeen kylvösiemen tuotetaan erillisten isä- ja äitilinjojen avulla. Äitilinja ei tuota siitepölyä, vaan isälinja pölyttää sen. Isälinjaa kylvetään äitilinjan sekaan pieni osa. Puitava sato on normaalisti lisääntyvää isälinjaan risteyttämällä lisätyn palauttajageenin ansiosta. Hybridirukiin viljelijä kylvää siis peltoonsa vain yhdenlaista siementä. Hänen siemensatonsa on tasalaatuinen, mutta kylvösiemeneksi se ei enää kelpaa. Siemenet ovat perimältään erilaisia eikä niistä saatava kasvusto juuri tuota satoa. Isä- ja äitilinjat tuotetaan toisistaan erillään alueilla, joilla ei muuten viljellä ruista. Siemenen tuotanto vie useamman vuoden. -SV |
SISÄLTÖ 8/2006
- Kasvinviljely ja energia
- Viljassa paljon fysiologisia laikkuja
- Ruokohelven kylvössä on omat niksinsä
- Kivinen Kairineva
- Kelvolliset lohkot Löyhinkinevalla
- Ruokohelpi valtaa Vapon turvetuotantoalueita
- Rahtikylvö hyödyttää urakoitsijaa ja viljelijää
- Juolavehnää hengiltä pesäkkeitä sivelemällä
- Täydennyskylvöillä edullista nurmirehua
- Aikaiset ohrat kärsivät eniten kuivuudesta
- Ruista kylvöön
16-sivuinen liite - Rukiin hinta määräytyy Itämeren markkinoilla
- Saksassa kannustetaan lisäämään rukiin viljelyä
- Leivon Leipomo luottaa suomalaisuuteen
- Fazerille puolet Suomen ruissadosta
- Ruisleipää luullaan suomalaisemmaksi
- Sopimuskylväjä tietää tulevan sadon hinnan
- Kotimainen ruis tarvitsee erikoisviljan aseman
- Lyhyt korsi on jalostuksen ykköstavoite
- Hybridiruis tuottaa hyväkuntoisella maalla hyvän sadon
- Raisio luottaa hybridilajikkeisiin
- Kylvöaika vaikuttaa kasvinsuojeluun
- Talvi on kova koitos rukiin oraille
- Peittaus on paras tapa torjua lumihometta
- Kasvupisteet vaarassa
- Ruisleipä on ravitsemuksen aarrearkku
- Ruiskuitua lisätään vaaleisiin leipiin
- 100+
- Raision rehutehdas siirtyy Ylivieskaan
- Kutut lähtivät, juustot jäivät
- Terve Eläin
- 16-sivuinen liite:
- Naudan myrkytykset
- Luomu-Pellervo
- Sivut 46-47
- Talous ja markkinointi
- Mitä uutta Okrassa?
- Farmarissa on valtava tarjonta
- McCormickin hevosvetoinen niittokone mullisti sadonkorjuun
- Toistuvat
- Pääkirjoitus
- Vähätalo
- Verkossa Nummi
- Antinpoika
- Väinö Vältti
- Vaaran paikka
- 100+ Terveys
- Nollarajalla
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 7.9.2006 ja Kodin Pellervo 17.8.2006.