Suomen suurimmassa navetassa on vähän yli 300 lehmää ja Viron suurimmassa 1 200 lehmää. Michiganin suurin maatila lypsättää 4800 lehmää. USA:n maidosta tuotetaan jo yli puolet yli 500 lehmän tiloilla. Kiinassa pystytetään 50 000 lehmän karjaa. Esittelemme nämä karjat tässä Terve Eläimessä.

Tilakoon kasvu maailmalla jatkuu ja nopeutuu. Isot tilat voittavat pienet lähes kaikissa tulosvertailuissa. Maitoa tuotetaan isoissa karjoissa lehmää kohti puolitoistakertainen määrä pieniin karjoihin verrattuna, ja se tuotetaan yli kolmanneksen halvemmalla. Omistajat ja työntekijät ovat tyytyväisempiä. Maito on parempilaatuista. Taudit ovat paremmin hallinnassa. Eläinten hyvinvointi ja ympäristön suojelu on paremmin hoidettu. Eri tuotantovaiheissa voidaan tarjota juuri oikeat olosuhteet, kun kaiken ikäisiä eläimiä on riittävästi.
Miten väistämätön rakennemuutos voitaisiin tehdä hallitusti, eikä vasta pakon edessä? Virolaisen Körtsi Piimafarm -osakeyhtiön omistaa 50 tuottajaa. Navetan työvoima tulee omistajaperheistä. Voisiko tämä olla sopiva malli suomalaistenkin tilojen yhteistoimintaan? Vai onko suomalainen luonteenlaatu enemmän amerikkalainen, perheviljelmiin perustuva, jolloin isot tilat muodostuvat siten, että heikommat joutuvat väistymään kovempien yrittäjien tieltä?

Terveysseuranta
automatisoituu

Isojen tilojen eläinterveydenhuoltoon ei riitä se, että eläinlääkäri kutsutaan paikalle hoitamaan sairastuneita eläimiä. Hollantilaiset ovat ottaneet käyttöön yritysmaailmasta tuttuja riskien hallintakeinoja. Eläinten terveydestä, hyvinvoinnista ja tuotantokyvystä huolehtiminen on suunniteltu systemaattiseksi tarkkailuksi ja nopeasti muuttuvien tilanteiden mukaan päivittyväksi toiminnaksi.
Automaatio tulee vauhdilla terveysseurantaan. Maitonäytteet otetaan ja analysoidaan automaattisesti. Lypsyasemat tai robotit erottelevat hoitoa tarvitsevat lehmät. Märehtimisanturit tarkkailevat syömistä. Lehmien eri jaloille asettama paino voidaan punnita erikseen, jolloin mahdolliset sorkkaviat havaitaan nopeasti. Lehmien siementäminen liiketunnistimen tietojen perusteella antaa yhtä hyvät tulokset kuin siementäminen kiiman tarkkailun perusteella. Automaattiset lämpömittarit seuraavat pian eläinten ruumiinlämpöä. Lehmien paikkatiedosta haetaan apua käyttäytymisen seurantaan ja sairastumisten ennakointiin. Ja niin edelleen, erilaisia antureita voidaan kehitellä navettaympäristöön, lehmän iholle tai lehmän sisälle. On vain mielikuvituksesta kiinni, mihin tarkoitukseen automaatiota rakennetaan, tekniikka mahdollistaa nykyään miltei mitä vain.
Automaation hurmassa ei kuitenkaan pidä unohtaa lehmien tarkkailua myös silmien, korvien ja käsien avulla. Kokeneelle karjasilmälle on automatisoidussa navetassa käyttöä kuten kokeneelle lentäjälle lentokoneessa, vaikka kone olisi automaattiohjauksessa. Toisaalta pienten karjojen hoidosta kokemuksensa ammentaneiden tuottajien, eläinlääkäreiden ja neuvojien on kuitenkin syytä ”päivittää emolevynsä” ennen ryhtymistään suuriin karjoihin.

 



Uusin lehti

SISÄLTÖ 8/2007

  • Kasvinviljely
  • Viljelyohjelmapäivä veti odotetusti osanottajia
  • Iso sato tekee hyvää maan rakenteelle
  • Koneet ja lajikkeet esillä Borgebyn peltopäivillä
  • Kaksikielinen viljelypäivä kokosi Inkooseen
  • ME-vauhdilla säilörehua
  • Luomutila satsaa rehun tuotantoon
  • Terve eläin
  • 16-sivuinen liite
  • Maailman suurimmat navetat
  • 100+
  • Raskasmetallit eivät tee tuhkasta ongelmajätettä
  • Ruoan vastuullisuuden jäljillä
  • Yrittämään pitää päästä nuorena
  • Merkillistä lietesäiliöpolitiikkaa
  • Hamppu kiinnostaa Kauhavalla
  • Letkulevitys vaihtui sijoitukseen
  • Pellonpaja loikkasi eteenpäin
  • Maatilan Pellervon lukijamatka
  • Kotieläintalous
  • Maitoalan haasteet jatkuvat
  • Emolehmätila tähtää sopimustuotantoon
  • Talous ja markkinointi
  • Vapo kasvaa nopeasti Baltiassa
  • Työterveyshuolto pitää isännän iskukunnossa
  • Viljan poltto kannattaa
  • Lämpökeskus merikontissa
  • Halpaa vai hyvää
  • Metsätalous
  • Maalevitys palaa metsien lannoitukseen
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Huomioita
  • Antinpoika
  • 100+ Terveys
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla
  •  
  • Kannen kuvat Pentti Vänskä ja Silja Vuori
    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 6.9. ja Kodin Pellervo 16.8.