Havaitse sorkkaviat ajoissa

Monia sorkkaongelmia voidaan havaita lehmiltä jo ennen kuin ne ehtivät kovin pahoiksi ja aiheuttavat merkittäviä taloudellisia tappioita. Karjakoon kasvaessa karjan säännöllisen ja rutiininomaisen tarkastelun merkitys korostuu.

Varhaisessa vaiheessa hoidettu sorkkavaiva myös paranee varmemmin. Jos kyseessä on tarttuva sorkkasairaus, voidaan tartunta ajoissa huomattaessa saada rajattua suhteellisen pieneen osaan karjasta.
Jaloistaan terveen lehmän selkälinja on sivulta katsottuna suora sekä lehmän seistessä että liikkuessa. Kävely on normaalia ja eläin astuu kaikille sorkilleen luontevasti. Takajalkojen askeleet osuvat lähelle etusorkkien jälkiä.
Ensimmäiset merkit alkavasta ontumisesta havaitaan lehmän liikkuessa, sen selkä köyristyy kaarelle ja eläin laskee päänsä eteen ja alaspäin kävellessään. Käynnissä on lievää vaikeutta. Ontuman pahetessa selkä on kaarella myös lehmän seistessä. Askeleen pituus yhdessä tai useammassa jalassa lyhenee.
Vaikeassa ontumassa lehmä lepuuttelee kipeää jalkaansa tai ei varaa sille lainkaan. Makuulle meno ja ylösnouseminen vaikeutuvat. Lehmä makailee paljon. Kun lehmän selkä on kaarella sekä seistessään että kävellessään lehmä tarvitsee jo pikaista sorkkahoitoa.

Liiketunnistimet
tulossa avuksi

Lehmien liikkumista tarkkaillaan päivittäin esimerkiksi lypsylle tulon tai laitumelle laskun yhteydessä. Jo lähitulevaisuudessa lienee saatavilla myös liiketunnistimia, jotka tunnistavat eläinten ontumisen ja hälyttävät lehmän liikkeiden poiketessa normaalista. Tällainen liiketunnistin voidaan kiinnittää esimerkiksi lehmän selkään tai raajoihin. Sama tunnistin antaa tietoa myös vaikkapa eläimen sijaintipaikasta, ruumiinlämmöstä ja sykkeestä.
Lehmien jalka-asentoja kannattaa tarkkailla myös takaapäin. Terveellä lehmällä sorkkaväli ja kinner ovat käytännössä samansuuntaiset selkärangan linjan kanssa. Ulkosorkan kasvaessa liian pitkäksi sorkat kääntyvät ulospäin ja kintereet sisäänpäin.
Ulkosorkan liikakasvun taustalla voi olla esimerkiksi sorkkakuume tai tartunnallinen sorkkasairaus. Jalka-asento korjataan sorkkahoidolla ja mahdolliset taustasairaudet, kuten tulehdukset hoidetaan.
Tarkastus on helppo toteuttaa parsinavetassa lehmien seistessä parsissaan ja pihatossa esimerkiksi ruokintapöydän edessä. Tarkastusväliksi riittänee kerran pari kuussa suoritettu tarkastus. Kun pidät tarkastuksista kirjaa, havaitset ongelmien kehittymisen tai pahentumisen ajoissa ja voit kutsua sorkkahoitajan paikalle.
Lypsyasema on hyvä paikka tarkkailla sorkkia sivultapäin. Tarkkaile mahdollisia sorkkakuumeen merkkejä. Sorkka on usein urainen ja sen kärki alkaa kääntyä ylöspäin. Kiinnitä huomiota myös sorkkavälin ja sorkan ja ihon rajakohdan, sorkkanauhan, ihoon.
Punoittava, turvonnut ja aristava iho viittaa tartunnalliseen sorkkasairauteen. Nämä oireet erottuvat aina parhaiten kohtuullisen puhtaista sorkista.

Kipeät jalat erottuvat
lehmän ylösnousussa

Kiinnitä huomiota myös lehmien makuulle menoon ja ylösnousuun – kipeäjalkaiselle nämä tuottavat usein vaikeuksia. Kipeä lehmä makailee paljon ja ruokailuaika jää usein lyhyeksi, eläin laihtuu ja sen kuntoluokka laskee. Jo nykyisin käytössä olevista aktiivisuusmittareista voi olla apua. Liikkumattomuuden taustalla voi toki olla myös joku muu kuin jalkasairaus.
Myös maitomäärän lasku voi antaa viitteitä alkavasta sorkkaviasta. Tutkimusten mukaan lehmän maitomäärässä tapahtuu lievää laskua jo kahdesta viikosta jopa neljään kuukauteen ennen varsinaisen ontumisen alkamista.
Lievissä tapauksissa hitaasti laskevan maitomäärän taustasyytä voi olla vaikea tunnistaa, mutta esimerkiksi tarttuvissa sorkkainfektioissa useiden lehmien nopeasti laskevan maitomäärän pitäisi laittaa hälytyskellot soimaan. Nopea reagointi auttaa rajaamaan tartunnan mahdollisimman pieneen osaan karjasta.